Vaikka Turun Carrera 124-radan synty tahtoikin alun vauhdista huolimatta tuottaa tuskaa, saatiin se sopivasti isännöimään FSC-sarjan osakilpailua 30.1.2010. Radan valmistumisen uutisointi Finslotissa oli ollut kaikkien foorumia seuraavien tiedossa ja lukuisat teaser -kuvat eivät antaneet meille juuri epäonnistumisen varaa. Mekkalaa oli pidetty sen verran että huutoon olisi nyt vastattava!



Kilpailupäivän aatto oli sovittu vapaaksi harjoittelupäiväksi ja lähes koko kilpailijakaarti saapuikin perjantaina klo 16 alkaneelle treeniajalle. Sulassa sovussa rataa lähti kiertämään niin IMCAT kuin FSC kalustokin, myös White Pointeja nähtiin rataa kaartelemassa. Vapaat harjoitukset lopeteltiin noin klo 21 aikoihin ja koska harjoitusjaksolla kohdattiin vain vähäisiä ongelmia ( yhden uran sulake paloi kerran ) oli itse kilpailupäivään helppo lähteä luottavaisin mielin mitä radan toimivuuteen tulee. Alakuvassa Jussi Kokki on harjoituksissa poikittain jumituttuaan saanut kylkeensä Kalle Pohjolan WP Mersun. Ruusunen on saapunut tarkistamaan onko kaikki ok?



Lauantaina ovet avautuivat kello 10 ja virallinen harjoitusjakso pääsi alkamaan. Radalle oli asiaa vain IMCA autoilla, koska se ajaa eri materiaa olevilla renkailla kuin myöhemmin radalle saapuvat FSC -luokat. Radalla oli aiemmin viikolla ajettu tärpättikäsittelyn saaneilla renkailla 9,1 ja 9,4 aikoja ( Proto / GT ) ja näitä aikoja lähdettiin oletettavasti tavoittamaan. Liukas ratapinta sai pikkuhiljaa pitoa ja ajo alkoi sujua. Sen sijaan ratalevikkeenä ollut muovipintainen kennolevy oli ja pysyi erittäin liukkaana koko päivän. Hieman pölyiseen levikkeen pintaan jäi auton luistojen jälkiä uskomattoman pitkälle! Lisäksi levikkeitä puuttui yllättävistä paikoista mutta itse kilpailua nämä puutteet eivät haitanneet. GT autojen aika-ajoista parhaat pinnat vei kotiin Jussi Kokki joka kepitti paikalliskuski Ruususen 0,064 paremmalla ajalla ( Ruusunen muuten EI osallistunut vapaisiin harjoituksiin ). Kolmanneksi ehti Jarkko Juhola. Kaikkien kärkikuskien ajokkina toimi Corvette CR6.



Alakuvassa Kai Ruusunen valmistelemassa autoa katsastukseen ja aika-ajoon



Myös itse kilpailussa Kokki, Ruusunen ja Juhola pitivät pintansa, joskin takaa tuli varmalla ajolla Vuorisen Juha rikkomaan Corvettekoplan harmoniaa ( kisan nopein kierros vasta 4. nopein ). Pikku painostuksesta huolimatta Kokki piti päänsä kilpailussa ja ajoi voittoon. Vuorinen ehti Nissanillaan kakkoseksi Ruususen ja Juholan miehittäessä seuraavat sijat. Kärkikolmikko mahtui neljän uran tahkoamisen jälkeen reilu puolen kierroksen sisään, joten jälkiviisaana on helppoa sanoa, että yksi ainoa lipsahduskin ulos radalta saattaa olla ratkaiseva!. ( Protoautojen seassa finaalinsa GT autolla ajanut Kokki olisi muuten sijoittunut protoissakin kakkoseksi! ). Alakuvassa IMCA GT -kalusto vauhdissa Turun Ahvenistolla.



IMCA Proto luokassa on vielä vähän kilpailijoita. Paremmuus selvitettiin näissäkin ja Kivekkään Kaitsun Audi R10 näyttää muille missä mennään. Kansainvälisille kisaradoille tähtäävä Audi on huolella ja ilman kompromisseja rakennettu ja kulku muihin verrattuna on huimaa. Itse aika-ajossa ero ei vielä näy selvästi Kaitsun vietyä piikkipaikan "vain" reilulla 0,1 sek erolla, mutta itse kilpailussa ero kertautuu. Toimiva auto ja varma kuljettaja tuovat voiton yli viiden kierroksen mariginaalilla! Myös loppujoukolla erot ovat GT -luokkaa selvempiä. Marko Heiskanen ehtii sijalle kaksi, autona myös Audi. Porschea käskevä Toivasen pera korjaa kolmospystin



Yleensä kaluston toimivuuteen panostava Nurkkasen Pekka kokee yllättäviä vastoinkäymisiä. Aika-ajossa keltaisella nopealla uralla autosta karkaa insertti Ahveniston maisemaan ja korjaustyö on tehtävä aika-ajon kuluessa. Itse kilpailussa Pekan Porsche saa siivet selkään juuri pääsuoran alussa ja komea voltti tutemattomasta syystä tallentuu myös videolle ( linkki forumilla ).



FSC Touring / GT

Erittäin monipuoliseksi kalustonsa suhteen viime vuosina kehittynyt FSC -luokka on maukasta katsottavaa. Aimpi näkemys, että vain parilla kolmella valtamerkillä voi menestyä on historiaa ja katsastukseen saapuu taas useita erilaisia automalleja. Paikallisilla kuskeilla oletaan olevan pieni etu puolellaan, mutta nopeasti käy selväksi että kyllä muillakin kulkee ja tarjoalla on ennakko-odotusten mukaan tiukaa kapinaa. Tiukka ote näkyi jo harjoituksissa, kun Pohjolan Jaakon kova yritys suistaa BMW:n väärälle uralle ja edessä on suistuminen metrin korkeudelta katolleen lattialle! Alakuvassa: Toyota Celica, Datsun 240, Ford Mustang, Lamborghini Miura, Porsche 911, VW Kupla, BMW 3,0 jne. Kaikkea on!



Harjoituksissa käy ilmi, ettei levikkeenä toimiva kennolevy häiritse yhtä pahasti kuin IMCA -luokassa, ja erot urien kesken hieman tasoittuvat. Treenien jälkeen autot Nurkkasen Pekan tarkkaan syyniin ja ainakin Mäkisen Harri saa lähteä liian maavaraa säätämään. Muutenkaan minimi 0,8 mm maavaralla ei asiaa Turun radalle ole radan kumpuillessa korkeuerojen myötä paljon. Itseasiassa aivan puhdasta taisaista mennään Turussa aivan käsittämättömän vähän!

Touring/GT -luokan aika-ajon kärki on todella tasainen. Pekka Nurkkanen 9,027 - John Turkki 9,069 - Kai Kivekäs 9,083 ajavat siis 0,056 sek sisään. Tässä luokassa nähdään myös yksi uusi kuljettaja, kun Turun Autoradan teamiin kuuluva Hakanpään Marko suorittaa kisadepyytin mattamustalla rodilla. Pikaisesti kisaan kootussa autossa on Carreran kori, Momon alusta Nurkkaselta, sisusta Ruususen vanhasta Panterasta, Sakatsun pannu, renkaat, vanteet, insertit ja muut kilkkeet jostain pakin pohjalta. Ja painoa 190 grammaa! Alakuvassa Marko Hatanpään rodi.



Kilpailussa saatiin hyvä esimerkki siitä, miten jokainen kierros on tärkeä ja kuinka varman voiton voi huomaamattaan hävitä. Viimeisen Touring/GT -finaalin käynnistyessä Kai Ruusunen sai VW Kuplallaan huonon lähdön heatiin ja joutuu takaa-ajajan asemaan kärjen mennessä noin puoli kierrosta edempänä. Muut finalistit Kivekäs, Nurkkanen ja Kokki näyttivät hetken tavoittamattomilta. Oma varma ajo kotiradalla ja muiden sortuminen ulosajoihin johti kuitenkin siihen, että Volkkarin sijoitus nousi pykälä kerrallaan ja viimeiseen 2 min erään lähtiessä Beetle oli sijalla 1. Viimeinen sininen reuna -ura oli syytä ajaa varoen mutta vauhdikkaasti. Muiden kilpakumppanien yhä sortuessa virheisiin Ruusunen lähti ajamaan enää finaalin voitosta ja se saavutettiinkin. Näennäiset voitonjuhlat pantiin uusiksi syyniin kun selvisi, että edellisessä erässä ajanut Aleksi Salminen oli saanut saman tuloksen 47,82!!! 4 x 2 min ja sama tulos! Ruususen hyväksi voiton käänsi lopulta 0,05 sekuntia nopeampi paras kisakierros!!! Niin että ei auta varmistella yhtään vaikka johtaa kuinka selvästi! Taisi päästä voiton huumassa unohtumaan! Alakuvassa Kai Kivekkään Ferrari Turun Ahveniston pääsuoralla.





FSC Prototypes

Protojen aika-ajoissa vauhti vain kiihtyi ja päivän ensimmäiset yhdeksän sekunnin alitukset olivat tosiasia. Alituksista vastasivat Kivekäs 8,791 sekä Nurkkanen 8,938. Myös Aleksi Salminen hätyytteli ysin rajaa 9,091 ajalla. Loppukaarti mahtuikin sitten kärkikolmikon takana reilu 0,7 sekunnin sisään joten kilpailu kiristyy tasaisesti.

Finaalissakin Kivekkään Ferrari oli vauhdikkain ja kun kuski ei enää sortunut ulosajoihin niin voitto meni oikeaan osoitteeseen. Alussa Kivekästä lujasti painostanut Aleksi Salminen joutui Porschellaan taipumaan ja sai lopulta tehdä täyden päivätyön Kai Ruususen kiriessä takaa Miurallaan. Kakkossija vaihtui kisan edetessä puolin ja toisin finaalin lähetessä loppuaan. Viimeisessä heatissä aavistuksen suotuisammalla uralla ajava Salminen oli vahvoilla Ruususen taistellessa kynsin hampain hitusen nopeampaa juniorikuskia vastaan. Lopulta "kohtalon käsi a´la Harri Mäkinen" ratkaisee pelin Aleksin eduksi. Nurkkasen Pekan Porschea takaisin uraan nostaessa ajaa Ruusunen paikalle ja Miura osuu Harrin käteen ja irtoaa urasta! Harmittava takaisku mutta puhdas vahinko. Maaliin tullaan siis rauhallisessa järjestyksessä Kivekäs - Salminen - Ruusunen. Alakuvassa John Turkin Chapparal 2C.



Turun debyyttikisa malliautopuolella sujui pikkumurheita lukuunottamatta mallikkaasti. Radalla nähtiin useita kertoja monen auton nippuja taistelemassa tasaväkisesti sijoituksista ja se on aina todella upeaa katsottavaa. Leveätkin autot mahtuivat kuin mahtuivatkin kisaamaan radalla ilman jatkuvia kontakteja, vaikka niitäkin tosin nähtiin ja kuultiinkin. Kummallista laiskuutta oli havaittavissa nostajien puolelta yhden finaalilähdön aikana, mutta kaikenkaikkiaan kilpailupäivä sujui hyvin. Radalla käynyt väki, sekä kilpailijat että vieraat, näyttivät olevan tyytyväisiä näkemäänsä . Sekös aina lämmittää uutta tulokasta. Turku odottaa malttamattomana uusia kisaisännyyksiä!

Teksti: Kai Ruusunen Kuvat: Kai Ruusunen, Marko Hakanpää

Mahdolliset korjaukset keskustelupalstan yksityisviestijärjestelmän kautta Ruususelle tai nimimerkille "lordjw"