Teknisistä aikataulu syistä johtuen päätinkin lähteä matkaan jo keskiviikkoiltana, jotta pääsisin heti torstaina ajoissa radan pariin. Tekemään ehkä hieman inventaariota, mitä pitäisi vielä hakea jne.. Noh, torstai meni miten meni, eipä sinne oikein kukaan eksynyt, joten koko päivä meni suunnittelun asteelle. Mutta eipä hätää olipahan tiedossa, että perjantaina paikalle on tulossa "lisätyövoimaa". Perjantai aamupäivänä, sitten Kale ja Harri tulivat Hyvinkäältä ja nappasivat mut ystävällisesti Laihialta kyytiin.

Radalle tultuamme teimme "työsuunnitelmat" miten edetä. Tasan siinä vaiheessa kun olimme tulleet ratahuoneehin ja tsekanneet mikä tilanne on, vaihtui "komento" ;-) ... Meillä kun oli omat suunnitelmat miten edetä, se olisi ollut jonkinverran toisenlainen ja aivan varmasti näin jälistäpäin ajatellen huomattavasti hitaampikin... Joten IsoKiitos Kalen, joka ikään kuin otti ohjat käsiin Harrin kanssa ja totesi mitä tehdään, missä järjestyksessä jne... ! Eli ensin radan perussäädöt kohdalle, laidat kiinni ja sitten punoksien kimppuun. Koska laitavärkki oli kaupassa ja kyseessä PitkäPerjantai, sitä ei sitten ollut saatavilla. Joten säädimme radan korkeudet kutakuinkin perjantain aikana kohdille ja liimasimme punoksia kiinni. Radan korkeuksien säätäminen ei ole mitään yksinkertaista puuhaa loppuen lopuksi. Vielä kun kyseessä on kolmeen tasoon rakennettu rata, asettaa se omat haasteensa. Noh, tästä on meillä kaikilla joka tapauksessa paljon kokemuksia, joten sävel on selevä. Ei muuta kuin hommiin, kurvi kerralla, suora kerralla, koko ajan silmät auki, miten rata alkaa "istumaan" kohdille.

radansaato1.JPG


Ja mikä kaikkein hienointa tässä hommassa oli, niin tähänkin riitti työnjohtajia !
tyonjohto1.JPG tyonjohto2.JPG


On se vaan hienoa katto, kun kaverit tekee hommia ....
tyonjohto3.JPG


Ja ratahuonehan on riittävän iso, samaten kuin rata, joten tilaa riittää vaikka kuinka "pienelle" miehelle ryömiä radan alla ;-)
ahdastaHN.JPG


Liimaus on tarkkaa puuhaa ja haisevaa. Haju tosin ei ole paras mahdollinen, siinä kun läträät välillä bensan ja bostikin kanssa... vielä jos satut liimaamaan bensakanisterin yläpuolella... Kun käytiin syömässä, niin sen jälkeen ratahuoneehin tultaessa selvästi hajuaistit joutuivat lujille. Ei hyvä ! Ilmastointi kannattaa aina pitää päällä tälläisiä asioita tehtäessa, samaten ulkona tulee käydä riittävän usein, ei niin kuin me, parhaimmillaan oltiin monta tuntia sisällä.
liimaus1.JPG


MaailmanMestarimme sitten paikkaili vielä tuon edelliskerralla uusiksi menneen munkin jarrutuksen ja exitin maalaukset kuntoon, jotta ne olisi sunnuntaina myös valmiina punoksia varten.
maalausta.JPG


Siinä se perjantai sitten menikin... Lauantaina pojat kävivät Evijärvellä reenaamassa SM kisoja varten. Kale teki mulle "ostoslistan" lauantaille ja kertoi hyvin lyhyesti mitä kaikkea pitää olla sunnuntai aamulla, kun aletaan hommiin... MDF levyä 12mm paksua, 20cm levyistä soiroa, riittävästi. 4mm vaneria 20cm levyistä soiroa riittävästi. Puuliimamassaa, harmaata tuubissa. Ruuvia, nauloja, liimaa, jne...

Joopa joo, heleppo ostoslista. Kun vielä muistaa että on lauantai kyseessä ja nimen omaan "välilauantai", kaikki puukaupat ei ole edes auki tuolloin. Tein työtä käskettyä ja lauantai aamuna ensi töikseni otin puhelimen käteen ja soitin lähes tulkoon kaikki Vaasan/Seinäjoen/Kokkolan alueen isot kaupat läpi : Mistä saan levyä ! HipHei ! Vaasan Starkki oli kuin olikin auki ja siellä tarvitsemaamme levyä, joten suunta sinne.. Hyvänä bonuksena oli vielä iso levysirkkeli, joten sain samantien kaikki levyt leikattua 20cm soiroiksi. Pari puhelinsoittoa vielä päivän aikana Kalelle, että varmasti kaikki ostokset on kasassa ja oikeita.

Sitten ei muuta kuin sunnuntai aamuna kerholle, "pirteänä ja hyvä voimaisena", olihan koko lauantai päivä takana ja perjantain liimahöyryt menneet, eikä lauantain työt rasittaneet eikä polla joutunut lujille. Radan reunat on siis tarkoitus tehdä 12mm MDF -levystä ja ne paikat minne tuo ei taivu tehtäisiin kolminkertaisesta 4mm vanerista. Täten radasta saadaan tukeva ja kun laidat vielä liimataan ja ruuvataan riittävän monesta paikasta kiinni, ei pinta lähde aaltoilemaan, mikä toisinaan on ongelma puuradoissa.

Radan yhden kurvin tulee siis kestää ainakin kahden aikuisen "pikkumiehen" painon verran -> about 200kg, vai mitä mieltä olette ?

kestaako1.JPG


Puusaumaliima, olikin uusi tuttavuus itselle, ei ole ollut käyttöä sille. Se on kätsy tuubissa oleva liima, jolla on kätsy liimata erilaisia paikkoja yhteen. Tässä on menossa jälkimmäisen kikin sisäkurvin levyn liimaus. Kun saamme kaiken valmiiksi, on tarkoitus kiertää koko rata vielä samalla tavalla, liimaten laitojen sisäsauma radanpinnan kanssa yhteen. Ko. liima on elastista, taisi olla Sikaflexin tuote, ja elastisuuden ansiosta se ei sitten halkeile ja liimausominaisuus on siis mielettömän hyvä ! noh... kaikki tee-se-itse miehethän toki SikaFlexin tuntee ja sillähän nyt korjataan melkein kaikki. Harri tietenkin tähän diivaili, että heillä on töissään akkukäyttöinen "tuubityökalu". Taidankin hakea sen lainaan, kun alkaan liimailemaan noita sisäsaumoja...

kestaako2.JPG
kestaako3.JPG


Ratalevyn alapuolelle liimailtiin vielä lisäpalikoita, johon laidat on sitten helpompi liimata ja ruuvata kiinni. Näin saadaan sitä lisälujuutta ja tukevuutta koko radalle ! Jälleen kerran, Kiitos Kalen !

laitapalat.JPG


Siinä kun Kale ja Harri yhdessä Japen kanssa askartelivat laitoja, tehtiin me sitten faijan kanssa noita punoshommia. Siinä kun Kale ja Harri työn touhussa antoivat toisilleen ohjeitaan ja "tiimipalautetta", meillä oli kohtalaisen rauhallinen työskentely ja varsin hiljainen verrattuna edellä mainittuun parivaljakkoon..

punosliimaus.JPG


Punokset kannattaakin aina ensin leikata valmiin pituiseksi, kaikille kahdeksalle uralle ja kurveissa, missä tietenkin punoksista tulee eri pituiset tulee ne laittaa järjestykseen odottamaan. Suoralle tulevat punokset voi kätevästi niputtaa yhteen, vai mitä...

" Mä punosmies oon, laitan punoksia kaulalle ... "
punosmies.JPG


Sitten kun on punoksien liimauksen vuoro, siinä on kohtalaisen kätevä työkalu -> mattorulla. Eli punokset mattorullan ympärille, tarkasti viere viereen ja eikun pensselillä liimaa päälle. Punosuraan liimaus tehdään sitten erikseen, vaikkapa pienellä pensselillä tehden. Semmosen 10min kuivumisen jälkeen, rullasta on sitten kätevä ottaa punoksia ja vetää ne suoraan punosuraan.

liimausrulla.JPG


No niin, siinä alkaakin olla pääsiäisen aikaansaannokset. Vielä maanantaina käytiin Japen luona syömässä Tanjan antimia. Ruoka oli hyvää ja sitä oli riittävästi, ei tartte Japen nälkää pelätä... Kiitoksia !

Tässä vielä kuvasatoa radan eri paikoista. Tarkkasilmäinen ja hyvä muistinen, varmaankin huomaa että TopTurn on aikasempaa alempana, ehkä jopa 10cm, joten kuljettajien edessä olevalla suoralla ei ole enää niin kovaa alamäkeä kuin ennen radan remonttia. Tuota "laskua" on "hieman" siirretty "kikkien" loppuun ja kuvista näkyykin hyvin, että "kikit" ovat pientä nousua koko ajan, kun aikaisemmin se oli melkeinpä tasainen koko matkalta.

finger1.jpg
ihailua13.JPG
kikit.JPG
kikki1.JPG
kikki2.jpg
klinu1.jpg
korkeus2.JPG
silta1.JPG
suorat1.JPG
topturn1.jpg
rata1.JPG


Hip hei, viimein ja vihdoin tuli tämänkin tehtyä ! Kesä edessä ... joten osa 4 ilmestynee, hmm....