Vintage siipipeli

Yly kirjoitti: Eli museoautot ei kun lisääntyy !

Asiaa! Eli kohta näille saadaan aikaan joku meetingi? Olisiko kenties Iisalmen uusi rata ja sen vetäjä kiinnostunut moisen järjestämisestä?

Olen yrittänyt löytää tuon ko. Mura-kannun valmistusajankohtaa. Toistaiseksi en ole tarkkaa tietoa löytänyt. Löysin Muran historiasta kertovan jutun, mutta se päättyy jo 70-luvun alkupuoliskolle.

Olisin siis kiinnostunut ostamaan aidon avoimen luokan moottorin (tai ankkurin) 70-luvulta. Saa tarjota.

-kaitsu

Kyllä !

Se 160 mk:n auto oli Champion...siis aika varmasti..ehkä...

Eiköhän Iisalmessa tulla järjestämään jotain hauskaa.....

Kerho on ahdas ja mekkitilaa vähän, mutta ei se haittaa !

Yly kirjoitti: Kerho on ahdas ja mekkitilaa vähän, mutta ei se haittaa !

Ei todellakaan! "Meidän" porukka kun on tottunut harrastamaan ja mekkaamaan Kaukajärven tapaisissa pienissä luolissakin... Ja kesällähän voi mekata vaikka pihalla...

Nyt löytyisi vanhaa ulkoilutettavaa vintage-kerhokalustoa jo meikältäkin ihan mukavasti:
2 x 1/24 Coxin IFC
1 x 1/32 Coxin IFC
1 x 1/24 Lancer
1 x 1/24 Parma Whisper Jet
2 x 1/32 Parma Womp Womp

Vehkeet on "käyttöentisöity". Rakennettu kilvanajo mielessä, mutta aikakauden hengen mukaiseksi vältellen nykyaikaisia palikoita.

Ja kohta on tämä siipipeli. Lisäksi löytyy jokunen enemmän kotiratapuolelle menevä Scalextricin ja Fleischmannin 1/24 auto. Fleissi on kuitenkin sen verran nopea, että huonosti prepattu kisapeli on sitä vastaan helisemässä...

-kaitsu

Eiköhän se G7 - ankkuri löydy kun keksitään mitoiltaan kannuun sopiva ja todennäköisesti ensin hiotaan kollektori.

Yly kirjoitti: Joko Flexi Careja oli 1979 ?

Mulla ei ole tietoa. Todennäköisesti tiedon saisi jenkkifoorumeista (OWH ja/tai SlotBlog), jos jaksaa etsiä/kysyä. Kokonaisuutena minua hämmästyttää se kuinka huonosti Parman historia on dokumentoitu. Onhan se kuitenkin kiistatta alamme merkittävimpiä valmistajia.

Multa löytyi kuitenkin Pekka Pesu Racingin hinnasto syyskuulta 1979. PP on myynyt kolmea eri Parman valmisautoa / rakennussarjaa:

- 1/32 Womp Womp (hinta 52 / 45 mk)
- Whisperjet (- / 60 mk)
- G-12 (115 / 110 mk)

En tiedä mikä tuo "G-12" on. Sitä on saanut neljällä formula-korilla (Lotus, Ferrari, Brabham ja Penske) sekä neljällä 'Roadracer'-korilla (Carrera, Monza, Corvette, BMW)

-kaitsu

Asia mikä hämmästyttää minua myös, on se että -80-luvulla käytössä olleista koreista ei löyty edes kuvia ?

Saatikka sitten repro versioita !

Suurin osa koreista oli varmaan Parman tai Championin !

Retroilijat ovat keskittyneet 60 - 70 - lukulaisiin, joista on kuvia ja uusia repoppejakin.

Taitaa jopa mennä niin, että joku -72 on viimeisin vuosi jolloin uramaailmassa on tapahtunut jotain kiintoisaa retroilijoiden mielestä

Näin ainakin päättelin kommenttien määrästä (1 kpl) jota -77 siipipelini herätti tuolla slotblogissa. Aiemmin sinne postaamani -68 Lancer sai puolestaan aikaan runsasta kommentointia. Lisäksi sain yksityisviestinä ystävällisen neuvon kysellä "uudemman" vehkeen detailit OWH:sta

-kaitsu

Jostain kun löytäisi 70-80 luvun vaihteen korin.

On tarkoitus entisöidä se 220 mk:n auto......

Vanhoja siipikoreja katsellessa näkyi teksti Camen.
Milloinkohan niitä Camen-koreja on oikeasti valmistettu?-70, -80 vai -90 luvuilla?
Osaiskos joku viisaampi kertoa?

Tänään Rixun kerholla yhdellä kerholaisella oli ylimääräisenä pakin painona -80 luvun messinki/pianolankarunko muran 20 koneella, joten ostin sen entisöintiä varten talteen.
Nyt kun aihe on noussut esiin niin vanhoihin autoihinkin kiinnittää huomiota.

Ite tuli ajettua kisaa Camenilla lähtien jostain 80-luvun loppupuolelta "?" aina siihen asti kun virallista maahantuontia Suomeen asti oli, en nyt tarkkaa vuosilukua muista kun Matzu pisti kamat kasaan, mutta lähemmäs 2000 lukua ainakin...

En tiedä kuinka omaa tuotantoa ovat/ovat olleet - 70-luvulta alkaen Joel Montague on näprännyt myös korien kanssa ja jatkuu edelleen. www.camen.com/ Tässä ensimmäistä downforce-ajattelua (kori katkaistu ja perää nostettu):

Joitain muistikuvia koneista ja muusta, tosin itse tulin kuvioihin vasta '83 eli hiukan tuon auton aktiiviajan jälkeen eli tiedot on jossain määrin puutteellisia. Itselle tuo kuvan kone on kuitenkin todella tuttu, samanlaisella tuli päristeltyä ensimmäiset 3 vuotta. Muran G-15-koneet oli tuon näköisiä ainakin '83-'86 välillä kun niillä itse ajelin. Elefantinkorvat oli optio, peruskoneissa niitä ei ollut mutta kyllä ne yleensä kaikki ne jotka osasi, ruuvasi paikoilleen. Ainoana erona että silloin oli jo siirrytty kuusiokolokantaisiin ruuveihin päädyissä, ne oli mustia. Tuossa on vielä uraruuvi, eli veikkaisin että on jonkin verran vanhempaa konekantaa ellei joku sitten ole jälkeenpäin vaihtanut ruuveja. Muistan sellaisia nähneeni vanhoilla parroilla... Missäköhän kohtaa tuo uudempi Muran kannu (4 kantikasta reikää per sivu, ryppymaalattu mustaksi) tuli? Liikkeellä oli myös niitä vanhoja missä oli 2 pyöreää reikää per sivu, maalattu hopeanharmaaksi, mun mielestä niitä myytiin edelleen silloin joidenkin rupukoneiden tai Parman valmisautojen mukana?

Joo koreihin oli usein tapana leikata skuuppi siihen koneen päälle, ei ehkä niin suurta että korvat tuli ulos mutta sellainen 1-2 cm leveä aukko, se taivutettiin edestä silleen ylöspäin että päältä ei näkynyt läpi (korin pitää peittää muut osat) ja teipattiin aukiasentoon Tesan kangasteipillä (de facto teippi siihen aikaan). Koneet kävi silloin aika lämpöisinä, se oli faktaa. Monesti ne myöskin paloivat ajossa. En osaa sanoa johtuiko kovasta ennakosta (suhteessa vääntöön ennakkoa oli varmaan liikaa) vai vain siitä että koneita ei osattu silloin niin hyvin rakentaa ja huoltaa. Shunttilangat ei silloin olleet mikään itsestäänselvyys ainakaan junnuille, GT:ssä ehkä kuitenkin. Tasapainotus oli sitä että saattoi ostaa valmiiksi tasapainotetun ankkurin tai tasapainottamattoman (ei varmaan GT:ssä), jälkikäteen sitä ei kukaan tehnyt. Kollektorin sorvauskin taisi olla melko tuntematon käsite useille, eli ankkureiden elinikä oli aika lyhyt. Niin kauan kuin ajettiin keraamisilla magneeteilla, vääntö oli aika surkea kun ankkurit oli kuitenkin aika kireitä eli käämikierroksia oli kohtuu vähän. Koneet oli siis todellisia kierroskoneita, mutta välitykset oli sellaisille siihen aikaan aivan liian pitkiä. Jos olisi ollut 7-pinjoneita, ne olisi ehkä kestäneet paremmin. Tosin kun pääsääntöisesti ajettiin kingeillä, niin olisiko kulku riittänyt, en osaa sanoa.

Camenin ja Parman korit hallitsi markkinoita tuolloin, lieneekö juuri muita ollutkaan tarjolla Suomessa?

G-12, G-15 ja G-20-koneiden nimet (luokkien nimet) juontavat jenkkilästä (70-luvulta?), silloin tuo nimi viittasi auton hintaan dollareina. Tiedä sitten miksi ankkurien erot aiheutti hintaeroja... G-12- ja G-15-ankkurit ovat periaatteessa edelleen ihan samoilla spekeillä, eli oliko 50 kierrosta AWG 29-lankaa. Erona G-12:n ja G-15:n välillä oli pakan pituus, G-12:ssa lyhyempi (taitaa olla edelleen kuten nykyankkureissa joilla EM, EJ, TS ja Boxstockia ajetaan). G-20 taas oli pykälää kireämpi, 38 kierrosta AWG 27-lankaa, eli periaatteessa samalla spekillä kuin ns. "single" G27-ankkuri, mutta "konekäämitty" eli lanka oli käämitty pakan ympärille hiukan väljemmin kuin G27:ssa jossa käämiminen tapahtui käsin. Nopeusero aika merkittävä (konekäämityssä on paljon enemmän lankaa). Tuohon aikaan oli myös monikäämikoneita eli käämittiin rinnakkain useita ohuita lankoja yhden paksumman sijaan, siksi normaali G27 oli "single". Tosin nekään ei silloin vielä olleet kovin hyviä, en tiedä käytettiinkö niitä paljoakaan. En muista mitä luokkia silloin oli, pitäisi tarkistaa, mulla on kyllä vanhat sääntökirjat (1978, 1980 ja 1981 tallessa, pitäisi varmaan skannata ja viedä tuonne arkistoon)...

G-20 oli periaatteessa hitain siipiluokka, ja sitä ajettiin 80-luvun alkupuolella ("gruppiluokka") ja jossain välissä taas 80-luvun lopulla (legendaarinen Kilpa-CUP) erinäisten sääntöseikkailujen jälkeen.

80-luvun alkupuolella GT-luokan kone (avoin luokka siis, G7-nimi tuli meillä käyttöön vasta 90-luvun lopulla) oli vielä tuon näköinen, mutta uskoakseni jo ns. polymeerikobolttimagneeteilla varustettu (missäköhän vaiheessa ne tuli?). Ne oli sellaiset pehmeät savimaiset magneetit joita pystyi veistämään vaikka veitsellä. Hommasin sellaisen käytettynä jollain AWG 25-käämillä vuonna '84 ja se oli jo silloin auttamatta vanhentunut koska uudet kevyet koneet oli tulleet ja niillä pääsi mutkissa kovempaa. Siihen aikaan varmaan AWG 26 ja 25 oli tyypilliset GT-koneen langan paksuudet, käämikierrosten määrää en muista. AWG 24 oli olemassa, mutta koska chokea ei oltu vielä keksitty, olivat ne yleensä liian nopeita ja lyhytikäisiä eli niillä ei paljoa ajeltu. Joku AWG 26 voisi olla aika autenttinen käämitys sille ajalle, ne kesti ajaa hyvin. Välitykset taisi olla aika standardisti jo silloin 8:38, siitä ei juuri poikettu. Zipperin kanssa näistä joskus on tullut juteltua, taisi olla 70-luvulla vielä aika yleistä että ankkurit käämittiin itse (rewound?) ja ne oli jotenkin kilpailukykyisiä. Varmaan 70-luvun lopulla on jo kuitenkin ajettu pitkälti tehdaskäämityillä?

Camenin Pony Express taisi olla ensimmäinen vähän kevyempi kone, olisko se tullut jotain '82 tai silleen. Siihen saakka Muran ja Trinityn koneet taisi hallita markkinoita, taisi siellä jotain Championinkin osia olla ajossa. Polymeerikobolttien aikakausi taisi olla aika lyhyt? Viimeistään Camenin kevyet koneet (oliko RM640 ja 640-U joka oli ensimmäinen nykyaikainen strap-kone?) jotka taisi tulla '84-'85, tappoi nuo C-kannukoneet GT:ssä.

Vintage-pelien suurin haaste on varmaan löytää ajokelpoisia kumeja... tuo oranssi kumi ei oikein kestä aikaa ellei sitä ole säilytetty hermeettisesti... poikkeuksena Riggenin kumit. Niitä käytettiin vielä 90-luvulla niinkin high-tech-hommassa kuin G7:n aika-ajossa. Huomattiin että niissä oli tajuttoman paljon pienempi kitka kuin varsinaisissa kisakumeissa. Ne oli säilyneet vuosien läpi yllättävän hyvin. Tosin kestävyys ei ainakaan tuossa tarkoituksessa ollut kovin hyvä ja saatavuus tänä päivänä varmaan jo olematon. Mulla on

jotain kumeja 80-luvulta (80-ja 90-lukujen taitteesta pääosin) jossain määrin, en tiedä onko enää käyttökelpoisia. Ja muutama pari jotain sikavanhoja kumeja (muistaakseni AJ's) 1/8-akselille, en tiedä onko 60- vai 70-luvulta. Ne on vielä alkuperäisessä pahvi/ muovipakkauksessa. Vintagea pitää varmaan ajaa aika tiukalla pidotuksella, niin ne vanhatkin kumit ehkä saadaan pelaamaan.

Onpas paljon mielenkiintoista juttua. Kiitos kaikille jo tässä vaiheessa. Meikäläiselle oleelliseksi osaksi tätä harrastusta on muodostunut lajin historian tutkiminen ja vanhojen autojen rakentelu. On myös sanottava, että historian tuntemisesta on ollut hyötyä myös hitech malliautojen rakentelussa.


Sekalaista tajunnanvirtaa lähinnä Kimmon viestiin liittyen:

Tuon kaltaisia Muran kannuja näkyy paljon netissä eri yhteyksissä. Valitettavasti Muran kattavaa historiaa en ole (vielä) löytänyt, joten kannun todellinen ikä on mulle vielä mysteeri. Mun omasta varastosta löytyi vastaava kannu punaisena. Se ei ole ryppymaalattu kuten tämä musta. Mitä todennäköisimmin kannu on peräisin Pekkasen Leolta. Sain Leolta joskus 7-8 vuotta sitten hyvän pussillisen kaikenlaista "slottiroinaa". Nyt siitä kamasta alkaa olemaan paljon hyötyä. Eli kiitoksia kovasti Leolle

Samasta kasasta on ehkä peräisin myös varsin hyväkuntoisen oloinen (vanhempi?) Muran kannu. Pinnoittamaton teräksenharmaa kannu kahdella reiällä molemmin puolin. Mietinkin tässä, että jos tekisin mosan tuon kannun ympärille, niin olisiko se paremmin 70-luvun henkeen sopiva? Samoin löytyy norsunkorvia pari tai kaksi. Oliko muuten magneettien shimmaus ja hoonaus käytössä 70-luvulla? Periaatteessa multa löytyy ankkuria lukuunottamatta palikat tehdä aito aikakauden avoimen luokan mosa.


Korin osalta päädyin varsin työlääseen (ja järjettömään) ratkaisuun. Entisöin senkin. Tässäkin ketjussa tullut ilmi, että tuon aikakauden koreja ei niin helposti vaan löydykään. Purin hyvin varovasti kaikki niittaukset ja poistin siivet. Sen jälkeen poistin vuosikymmeniä muhineet teippaukset. Liimojen jynssäämisessä onkin melkoinen homma. Hiljalleen olen tätä jarru cleanerilla tehnyt. Kori on myös halkeillut melkoisesti. Halkeamien korjaukseen löysin yllättäen omasta liimavarastostani sopivaa kamaa: UHU plastic -liima. Tuntuu purevan hyvin lexaniin. Juoksevaa ja kirkasta. Kun saan korin liimattua ja putsattua korjailen vielä puhki kuluneet maalaukset. Korin valmistaja ja malli on myös mysteeri. Maalauskuvio tosin muistuttaa näkemiäni aikakauden tehdasmaalattuja Parman koreja. En tiedä millaisia olivat esim. Camenin tehdasmaalatut korit?

Yllättäen mulla on myös Tesan kangasteippiä pakissani. Mutta omaan silmään tuollainen valkoinen teippi näyttää tosi rumalta ja pilaa korin. Oliko tuolla aikakaudella käytössä muita (kirkkaita) teippejä, joilla auton autentisuus säilyisi, mutta ulkonäkö miellyttäisi? Esim. Vauhdin Maailmassa 1/77 on värikuva erittäin näyttävän näköisistä siipipeleistä, joissa teipin määrä on varsin vähäinen. Lähinnä sitä on helmoissa. Oliko siipien kiinnittämiseen muita tapoja kuin Tesa + niittaus?

Välityssuhde autossani on nykymittapuun mukaan todella pitkä (10/42). Tämä kertonee, että kyseessä ei todellakaan ole mikään raju mylly...

Nyt sitten Kimmo hoidat Tumpin kanssa, että kaikki vanhat sääännöt päätyvät Arkistoon Niistä on pirusti apua ainakin mulle näissä projekteissa... Ehkä tulevaisuudessa muillekin kun vanhojen slottipelien entisöinti lisääntyy harrastuksena tässä maassa.


Vuonna 1977 Suomessa ajettiin seuraavissa luokissa (lähde VM 3/77):

LK 1 1/24 GT avoin
LK 2 1/24 Formula avoin
LK 3 1/24 GT G-20
LK 4 1/24 Henkilöautot G-20
LK 5 1/24 Vakiosport Junior-GT
LK 6 1/32 GT avoin pikkuluokka

Avoimissa luokissa vapaa moottori. LK 3 ja 4: G-20 tai G-22 ankkuri. Vakiosport: G-12, G-15, 16D, 160D ja 36D mosat.

LK 1 ja 3: Siivet sallittu. LK 2 diaplaani/etusiipi + takasiipi. LK 4 ja 5: ei siipiä


Renkaista. Poikkeuksetta vintage-renkaat heräävät henkiin hyvin helposti, jos eivät ole läpikuivuneet. Esim. tämän laitteen pyörät sorviin ja muutama kymppä rapsakkaa pintaa pois. Alta paljastui tuoretta kumia. Tähän vielä WD40-käsittely niin kyllä lähtee On toki muistettava, että a) mulla ei ole mitään käsitystä aikakauden pito-olosuhteista. Liimaa kuitenkin käytettiin, ja vieläpä ilmeisen reilusti? b) juuriltani kotirataharrastajana olen tottunut vetämään liukkailla 'keleillä', joten mulle 'pitävä' voi olla kovaan pitoon tottuneelle liukas...

Jos sulla on Kimmo myyntiin noita vanhoja gummeja, niin voitaisiin hieroa kauppoja. Mulle kelpaa myös nuo 1/8" akselin pyörät.

-kaitsu


PS. kyllä näille vehkeille pitäisi olla joku tapahtuma, jossa nähdä niitä livenä ja jossa kysellä vinkkejä tekiikkaan yms. liittyen.