Vintage-peli (taas)

Pistin tässä tänään ajokuntoon hassun, mutta erittäin hienosti rakennetun vehkeen tuolta jostain 70- ja 80-luvun taitteesta. Auton on peräisin V-P. Immosen jäämistöstä, ja on mitä ilmeisimmin V-P:n rakentama.

Alusta lienee oma valmiste? Siitä löytyy (keskiön etuosasta) kaiverrus Sveet-Vette #22. Keskilevyn takaosaan on isommalla fontilla kaiverrettu numero 32. Alusta on erittäin lyhyt; akseliväli n. 72 mm (hieman jopa Womp Wompia lyhyempi) ja se on rakennettu erittäin siististi.

Kori on peräisin Parman Womp Wompista. Tsekkasin mallin vanhasta Parman kataloogista: "Gremlin Modified". Koria on kuitenkin modifioitu vielä Parman jäljiltä lisää rajusti; sen keula on pudotettu "tonttiin" ja takaosaan lisätty massiiviset siivet. Ko.kori ei kuitenkaan liene alunkuperäinen tälle rungolle. Ainakaan neulareiät eivät osu rungon kanssa yksiin. Gremlinb-kori onkin ollut vain takaa neuloilla kiinni. Edessä on luotettu teippiin. Samassa kasassa muuten tuli massiivinen takasiipi 'Drag-Vette' tekstillä. Lieneekö alustan alkuperäisestä kopasta...

Moottoria autossa ei ollut. Lainasin koneen (Mura Grp.20 ankkurilla) V-P:n vanhasta siipiautosta (juttu toisaalla tällä laudalla). Moottorin sovittamisessa runkoon oli kuitenkin melkoisia ongelmia. Sitä ei saanut mottiboksiin mitenkään järkevästi 64 pitchin rattailla 10/42. Alkuperäinen faas oli jopa tuosta pienempi. Koska alkuperäisestä mosasta ei ole tietoa, niin jää lähinnä arvailun varaan millaisilla aavikkovälityksillä vehjettä on ajettu. Saattaa olla, että jollain 12-13 pinjonilla rattaat saisi kosketuksiin. Onko muuten tuohon aikaan ollut käytössä jotain Muraa pienempää (lyhyempää) mosaa? Istuisi paremmin tuohon runkoon... Jouduin ratkaisemaan koneen sijoituksen vähän huonosti. Kun nostin sen runkolankojen päälle sain rattaat kosketuksiin. Ei hyvä ratkaisu ajettavuuden kannalta, mutta tähän hätään ei ollut oikein muutakaan.


Takarenkaat ovat ainoa nykyaikainen osa autossa. Alkuperäiset keltaiset olivat totaalisen pilalle kuivuneet. Vastaavia ei löytynyt romuistani, joten heitin alle jenkkiläiset retro-fillarit.


Auton yleisilme tuo mieleen hyvin paljon jenkkien soraovaaleilla ajamat sprint carit. Jos joku tietää jotain tästä kyseisestä laitteesta, niin mielelläni otan tietoja vastaan. Tuskin tuommoisilla koskaan Suomessa on vakavissaan kisattu? Tarkoitukseni on kuitenkin kisata vehkeellä vähemmän vakavissani Vihdissä ensi viikonloppuna 1/24 SS-luokassa

Söpö runko. Niin viimeisen päälle että herää epäilys, olisko ollut 1/32-luokkaan alunperin? Pituus ainakin täsmää suunnilleen. Skaala-ja siipirungoissa tuo akseliväli on ihan viraton tieto, mutta jos rungon pituus on jotain 90-110mm niin se vois olla alunperin 1/32-luokkaan (jopa siipisellaiseen, niitäkin on ajettu joskus 70-luvulla).

Eikös ennenvanhaan ollut jokin Johnson-kannu käytössä? Eikös se ole alunperin peräisin kotiratakoneista? Mielestäni sellaisiakin on joskus ollut (mitähän magneetteja niihin saa?), varmaan 1/32:siin ovat sopineet paremmin. Joskus muistan Scalextricin koneeseen tunkeneeni 16D-ankkurin, eli kyllähän niitä voi rakentaa ristiin jos kestävät lämpöä ja magneeteissa on potkua.

Z-setä varmaan osaa kertoa enemmän tarinaa?

Yksi syy miksi 1/32 skaala ja siipiluokat ei oikein koskaan lyöneet täällä läpi, oli varmaan että täkäläinen kalusto oli pääosin jenkeistä eli 1/24-yhteensopivaa. Edelleenkin Muran koneen ja vastaavien istuttaminen 1/32-autoon on taidetta, britit on tässä aina olleet hyviä. Siellä taisi olla muotia ns. integroitu kannu eli kannu oli rungon kantava osa, se oli juotettu rungon taakse (ei tainnut paljoa olla raileja sen tukena) ja siihen oli sitten juotettu takaputki jossa laakerit.

Siivet taitaa tulla liian alas tuolta takaa?

Kolmekakkoset kisaluokkana kuoli varmaan suunnilleen 1974, Mannion Ekku oli ainoa joka oli siihen panostanut. Omassa raadossani on akseliväli n. 78 mm ja rungon leveys 64 mm. Ja ajettiin GT - koneilla paitsi Ekulla oli G27 ja siksikin oli ylivoimainen. Olihan Muralla esimerkiksi Short Magnum, joka oli lyhyempi ja tietenkin Mabuchin FT13UO ja mitä siitä viriteltiin. Ja nuo rungon etupyörät on aivan 70-luvun alusta.

Totta. Eihän mulle tullut edes mieleen, että tuo olisikin alkujaan 1/32-luokan kisapeli

Kimmon kaipaama rungon pituus (taka-akselin keskeltä ohjurin kääntöpisteen keskiöön) on n. 84 mm, Rungon leveys on sivulevyjen takaosassa 60 mm. Se kapenee hieman etupäässä (59 mm). Mitat siis ehkä hiukan kielisivät, että ei olekaan virallinen kisapeli vaan joku spesiaali...

Johnson oli jonkinlainen Mabuchi-klooni. Made in Hong Kong muistaakseni. Mm. Scalextric käytti niitä 60- ja 70-luvulla. Johnson 111 vastasi Mabuchin FT13-kokoa ja 222 oli mitoiltaan sama kuin FT16. FT13 ei kuitenkaan ratkaise tätä ko. ongelmaani. Se on käytännössä yhtä pitkä kuin tuo Mura. No ehkä sen saisi hivenen suorempaan, ja saattaisi mennä boksiin...

Britit tosiaan olivat melkoisia innovaattoreita 13-kannuisten koneiden kehittämisessä (1/32-luokat nääs...). Käyttivät niitä muistaaksen 80-luvulle asti ennen avoimia mosia. Olen nähnyt mm. kuvan formulan koneesta, jossa pinjoni kannun sisäpuolella!

Tuommoinen Muran Short Magnum voisi olla aikas passeli! Muistuuko yhtään mieleen paljonko se on perusmuraa lyhyempi? Löytyisiköhän ebaysta...

Siivistä: jos tämä onkin maaefektiauto, jossa siipien kuuluu raapia rataa

Kiitoksia kommenteista. Niitä on kiva lukea, ja saa hyviä vinkkejä rakenteluihin.

-kaitsu

Short-kannu on n. 4 mm D-kannua lyhyempi kuvan perusteella, eli koneen pituus n. 30 mm.

Kävin tänään vetäsemässä laitteella tyypit Nokwoodin syheröissä. Täytyy sanoa, että johan oli hauska peli ajaa! Nostan kyllä isosti hattua alustan suunnittelijalle ja rakentajalle. Käsittämättömän hyvin toimiva alusta ottaen huomioon auton mittasuhteet ylitehokas moottori ja kohtuullisen haastava rata. Miedommalla mosalla voisi kyllä olla melkoinen menijä meidän radalla, mutta sitten häviäisi osa hauskuudessa. Laukkasi kyllä vihaisesti pääsuoraa

Huomenna sitten Vihtiin koheltamaan. Mysteeri on se, että riittääkö radan 15 A virtalähde tälle laitteelle. Jaska kyllä vähän lupaili toista poweria rinnalle...

Kylä sen nippa nappa pitäisi riittää.

Laitappa se mun tekemä runko kehiin, on vielä hauskempaa !

Vintage-runkoja on jo läjä. Koneita uupuu... Ja sen jälkeen uupuu aikaa...

-kaitsu