Blue Kingin ME:n kehitys

Tein joskus taannoin tuolta IMCAn sivuilta yhteenvedon Blue King ME:n kehityksestä läpi vuosikymmenten. Älkää kysykö miksi. Ohessa graafisessa muodossa:

[url:255vod7p] www.finslot.net/images/stories//blueking.pdf [/url]

Aika huimaa on kehitys ollut. Käyrässä on nähtävissä selviä pykäliä. Onko silloin tapahtunut jotain oleellista tekniikkapuolella vai onko kilpailu vain jostain syystä kiristynyt?

Minkälainen mahtaisi olla SE:n kehitys tuossa rinnalla?

-kaitsu

Autot ovat olleet periaatteessa rakenteellisesti hyvin samanlaisia siitä lähtien, kun nykyisenlaiset yhdestä palasta veistetyt perimeter-rungot tulivat jossain 80-luvun keskivaiheilla. Runkoihin on tullut alumiini tilalle, moottorit ovat parantuneet reilusti ja koreissa on siirrytty pystysiipiin mutta sukunäkö on ilmeinen. Siihen aikaan flaginvarret olivat tosin erillisiä mutta se ei juuri painoon vaikuta. Jos mie olen historiani tarkkaan opiskellut niin niiden avulla painot ja kierrosajat putosivat huomattavasti vanhempiin runkoihin verrattuna. Yhtälailla kobolttimagneetteja käyttävät koneet pienemmissä setupeissa pudottivat painoa, tosin niiden käyttöönottoajankohdasta miulla ei ole mitään muuta havaintoa kuin että ne taisivat tulla noita runkoja aikaisemmin.

Z-setä varmaan osaisi kertoa asiasta varsin tyhjentävästi.

Onhan siinä ollut muutamia radikaaleja innovaatioita, jotka ovat pudottaneet ennätyksiä hieman suuremmin harppauksin. Sellaisiksi pitänee lukea ainakin
- scratchbuilding (runkojen rakentaminen osista valmisautojen sijaan) 60-luvun lopulla
- ohuet lexan-korit 60/70-lukujen taitteessa
- siipien keksiminen ja kasvu nykymittoihin 70-luvun alussa
- kobolttimagneetit 70/80-lukujen taitteessa
- shuttle- ja myöhemmin perimeter-rungot 80-luvun puolivälissä
- ratojen totaalinen muuttuminen nopeammiksi 80-luvun lopulta 2000-luvulle
- magneettien määrän lisääntyminen ja korkeuden kasvu 90-luvulla
- aika-ajorenkaiden kehitys (Riggen, Gugu) 90-luvun loppu ja 2000-luku

Noissa ajoitus voi olla pikkuisen pielessä, joku joka muistaa paremmin voi sitten korjata oliko se noin...

Pienempiä kehitysaskeleita on saavutettu aika-ajon näkökulmasta hienosäädöllä, eli mm. moottorien laadun nousulla, materiaalien paranemisella, autojen kevenemisellä (raja tuli vastaan nopeuksien noustessa...), aerodynamiikan paranemisella, ym.

Näin se tuppaa olemaan kaikessa kehityksessä, eli suuria askelia tulee varsin harvoin kun keksitään jotain radikaalia uutta, ja sitten väliaikoina saavutetaan pieniä parannuksia kun uusia asioita opitaan tekemään paremmin ja niiden tultua tutuiksi huomataan, että ne vaikuttavat muidenkin asioiden kehitykseen. Samoin materiaalien paranemisen vaikutukset huomataan hiljalleen, kun osia tyydytään parantelemaan aina vähän kerrallaan ettei kestävyyttä heikennetä liikaa - osien todellinen kestävyys kun selviää vain kokeilemalla.

Muun muassa aerodynamiikka ja moottorit kehittyivät 70- ja 80-luvulla voimakkaasti, jonka seurauksena huomattiin, että rungot saattoivat olla entistä yksinkertaisempia ja kevyempiä kun moottorin painoa ei tarvinnut kompensoida ja aerodynamiikka hoiti ajo-ominaisuuksista suurimman osan. Vastaavia havaintoja löytyy muiltakin aikakausilta.

KRP