Kokemuksia BRM:n Renault Meganesta

BRM on italialainen 1/24 kotirata-autoihin erikoistunut valmistaja. Tämän vuoden lopulla he julkaisivat mallin Renault Meganesta, jonka alustaratkaisu herätti mielenkiintoni.

Rellu on varustettu hyvin samankaltaisella alustalla, mitä viime vuosina on totuttu näkemään kisakäyttöön tarkoitetuissa 1/32-autoissa. Eli alustassa on erillinen moottoripodi, joka on etuosastaan saranoitu pohjalevyyn ja takaosastaan jousitettu. Moottori on sijoitettu vinoon kulmaan (angle-winder).



Olen pidemmän aikaa miettinyt, että kuinka "skaalattu" 1/32 auto toimisi 1/24-maailmassa. BRM:n Rellu tarjoaisi kohtuullisen helpon ratkaisun kokeilla tätä.

Eli auto tilaukseen JU-Designilta ja testit käyntiin.

Auton viimeistely on varsin hyvää tasoa ja sitä on mukava katsella:



Kun auto saapui pistin sen vaakaan. Suoraan paketista se painoi 190,7 g. Eli juuri GT/P-sarjan GT-luokan minimipainon.

Sitten radalle Nokwoodin siniselle uralle ja Difalco käteen. Megane on varustettu 1/32-kotiratatyyliin isohkolla magneetilla, joka sijaitsee aika tarkkaan alustan keskellä.

Radalla auto on heti toimivan tuntuinen. Eli ainakin tämä yksilö antoi stanuasussa paremman vaikutelman kuin esim. Scaleauton Porschet. Rellu kulki varsin pirtsakasti. Alkuperäiselle pitkäkannuiselle mosalle ilmoitetaan 12 V:lla suoritusarvot 22500 rpm ja 340 gcm.

Magneetista johtuen auton luisut ovat hieman äkkinäisiä, mutta ne oppii hallitsemaan kun tuntuma auttoon harjoittelun myötä paranee. Teippailin ja pesin tärpätillä alkuperäisiä renkaita. Aikani tahkottuani parhaaksi kieroosajaksi sain 8,770 s. Tämä on kohtuullista kyytiä malliautolle, mutta magneetin avustamana.

Seuraavaksi sitten magneetti pois. Ei liene yllätys, että pito huononi. Samoin kierrosajat. Auto oli kuitenkin täysin ajettavissa. Paras kierrosaika (9,959 s) on kuitenkin varsin vaatimatonta kyytiä malliautolle.

Oli aika siirtyä pitävimpiin (ProComp 3) takarenkaisiin. Tässä yhteydessä tein autolle pientä voitelua, ja havaintoja.

Sisusta on kiinnitetty alustaan, eikä koriin. Sen paino on huomattava: 24,2 g. Akseleiden mitoitus (halkaisija 3,0 mm) vastaa malliautostandardia, joten kisapalikoiden käyttö on helppoa. Moottorin asemaa ei pysty säätämään, joten GT/P-sääntöjen määrittelemä välityssuhde 9/44 voi muodostua hankalaksi toteuttaa. Lyhytkannuinen moottori lienee kuitenkin mahdollista istuttaa runkoon. GT/P-sääntöjen mukaiset takapyörät (halk. 27,5 mm) mahtuvat autoon. Tosin maavara nousee huomattavasti. Alkuperäisten takapyörien halkaisija on 26 mm. Eturenkaat puolestaan 25,6 mm. Eli täyttävät GT/P-säännöt.

WD40-käsitellyt ProCompit muodostuivat melkoiseksi haasteeksi Rellun ominaisuuksille. Pito oli niin paljon parempi kuin alkuperäisillä pyörillä, että ajamisesta ei tullut aluksi oikein mitään. Lähes jokaisella kierroksella auto kaatoi jossain kaarteessa ja puski itsensä pihalle. Ajamisessa oli oltava todella tarkkana, jotta etenemistä yleensä tapahtui. Parhaaksi kierrosajaksi sain 9,473 s. Kyyti on siis melkoisen vaatimatonta GT-luokan kisavauhteihin. Sekunttia kovempaa pitäisi mennä, jotta kisassa olisi edes jotain saumoja.

Kokeilu osoitti selvästi muovialustan rajoitteet. Vehkeen painopiste on yksinkertaisesti aivan liian korkealla kyetäkseen kisaamaan oikeita malliautoja vastaan. Jos tästä haluaisi jatkaa, niin ensimmäinen toimepide olisi sisustan korvaaminen jollain ultrakeveällä tuotoksella. Samoin lasit kannattaisi vaihtaa lexanisiin. Painoa lähtisi pois yli 20 g, minkä voisi sitten tunkea alustaan. Jos mahtuu.

Ehkä jatkan, ehkä en, Renaultin rakentelua kohti GT/P-luokan vaatimuksia. Projekti voisi olla mielenkiintoinen, mutta toisaalta tässä olisi tähdellisempääkin ura-autopuuhastelua lähikuukausina edessä.

-kaitsu

Itsekin olen tutkiskellut ja vähän rakentanut tuota BRM Meganea. Tässä joitakin havaintoja:

- autoon saa ProSlot 4000 Imca moottorin paikalleen pukkia muokkaamatta

- 9/44 välitys mahtuu hyvällä hammaskosketuksella paikalleen, JOS kääntää rattaan puoleisen akselin liukulaakerin väärinpäin, eli laipan sisäpuolelle (muista liimata se paikoilleen). Toinen vaihtoehto on etsiä ohuempilaippainen laakeri tai ohentaa alkuperäisen liukulaakerin varsin paksua laippaa.

- taka-akselin laakerit ovat hassua mittaa, ulkohalkaisija 5mm, eli normi malliautolaakerit (ulkohalkaisija 6mm) eivät käy.

- Sisustalevy tosiaan painaa paljon, sen vaihtaminen kevyempään parantaa ajettavuutta paljon. Kori sitävastoin on suhteellisen ohutta valua.

- Etuakseliston laakerit ovat 6mm ulkohalkaisijalla, eli normi-malliautolaakerit saa paikalleen, mutta ne pitää ehdottomasti liimata kiinni.

- Lisäpainolle on varsin hyvin tilaa pohjassa.

- Todennäköisesti BRM Megane ilmestyy muutamaan jäljelläolevaan GT/P luokan GT lähtöön viivalle vielä tällä kaudella. Varsinkin hivenen liukkaammalla radalla meno on erittäin hyvää.

Jaakko