Tarina massatuotantorungon modaamisesta
18.11.2012 17:12 - 18.11.2012 21:21 #19608
: Kaitsu
Auto tykkää, että sillä ajetaan.
finscale.livejournal.com/
Tarina massatuotantorungon modaamisesta kirjoittanut Kaitsu
Nyt satusetä kertoo omakohtaisen tarinan ns. massatuotantorungon modaamisesta. Tarina voi olla hyvinkin opettavainen, joten se kannattaa lukea huolella läpi. Voi vaikka oppia jotain.
Päätin kesän mittaan rakentaa uuden GT-auton Suomen GT/P-sarjaan. Lähinnä sen vuoksi, että viime kauden aikana F458 alkoi ainakin jollain radoila osoittamaan merkkejä kilpailukyvyn hiipumisesta.
DoSlotiin hurahtaneena päädyin merkin uutuusalustaan mallia OBG. Huolimatta siitä, että näitä alustoja tuskin valmistetaan miljoonittain ajattelin sen olevan GT-luokan sääntöjen mukainen ns. massatuotantoalusta. Viime kaudella jouduin lisäämään saman merkin GT/C-alustaan tolkuttoman (kymmeniä grammoja) määrän lyijyä, jotta sain auton luokan minimipainoon 190 g. Näinollen päädyin tilaamaan OBG:sta sen (lähes) painavimman version (leveys 77 mm ja vahvuus 2,0 mm). Vielä painavampi versio olisi ollut LMP, mutta en pidä koneen epäkeskeisestä asemoinnista.
Myöhemmin hankin sitten Saksasta myös uuden hiilikuitukorin projektiani varten.
Kun sitten aloin ihmettelemään palikoita havaitsin, että kori on helmojen keskiosasta liian kapea alustan päälle. Tein korin kanssa mitä osasin. Tästä huolimatta se oli edelleen hieman liian kapea. Tässä vaiheessa vaihtoehdot olivat lähinnä seuraavat:
1. Hankkia uusi leveämpi kori.
2. Levittää kori. Kaikki asioista perillä olevat tahothan tietävät, että mittakaavan mukaisuus on malliautoilussa lähinnä vitsi. Korivalmistajat levittävät, lyhentävät ja pidentävät korejaan mielivaltaisesti omien tarpeidensa mukaisesti. Tänä päivänä on jo haastavaa löytää 'malli'auton koria, jossa edes akseliväli olisi oikea 1/24 mittakaavassa. Samoin kuin monet DSC:n GT-koreista on levitetty luokan maksimiin 75 mm, vaikka esikuvan mukainen oikea mitta olisi 60...65 mm.
3. Hankkia uusi alusta (tai pohjalevy). DoSlot kun tekee OBG-alustaa myös 70 mm leveänä.
4. Kaventaa olemassa oleva alusta.
Vaihtoehdosta 1 en pitänyt sen vuoksi, että rajansa se on munkin halulla (lompakosta puhumattakaan) törsätä rahojaan paskasti kestäviin CfK-koreihin.
Vaihtoehto 2 tuntui turhan työläältä. Vaikka hieman osaan laminointitaitoja, niin koko korin levittäminen tuntui hieman isolta projektilta. Myös lopputuloksen ulkonäöksellinen laatu olisi varmaankin ollut heikko.
Vaihtoehto 3 olisi ollut selkeästi helpoin tapa. Auton rakentaminen olisi helpottunut ja nopeutunut joka suhteessa. Osittain kuitenkin samoista syistä kuin vaihtoehdossa 1 hylkäsin tämänkin polun. Jonkinlaisena antimaterialistina tykkäisin käyttää käytössäni olevan materiaalin pois ennen uuden hankkimista. Jälkeenpäin ajatellen tämä vaihtoehto olisi ollut kenties suorituskyvyn kannalta jopa parempi kuin vaihtoehto 4.
Vaihtoehto 4 oli minulle vallitsevissa olosuhteissa helpoin. Kaivoin GT/P sääntökirjan esiin, enkä löytänyt sieltä mitään mikä mielestäni estäisi ratkaisun toteuttamisen. Joten DoSlot kiinni ristisyöttöpytään ja kyljistä pois 2 mm molemmin puolin rungon keskiosasta. Tämä ei ihan riittänyt, sillä kori kihnasi vielä hiemam helmojen etupäästä. Dremelillä poistin sitten hieman lisää materiaalia etukiinnityspisteiden tuntumasta.
Olin ratkaisuun tyytyväinen loppuviikkoon asti kunnes laudalla (ja muualla) alkoi isohkot mittasuhteet saanut keskustelu runkojen modaamisesta.
Aluksi ajattelin, että en viitsi puuttua koko aiheeseen, ja viedään auto Hämeenlinnan katsastukseen josko menee läpi. Sitten alkoi kaivertamaan kohtuullisen ison työmäärän hukkaan heittäminen, jos hylky tulee. Joten halusin selvän vastauksen mikä on sääntötulkinta. Modaukseni on kuitenkin tehty niin, että se näkyy. Ja jotkut kilpakumppanit ovat jopa nähneet minun tekevän sitä (Ojanperän kanssa jauhoin keskiviikkona paskaa samaan aikaan kun dremelöin alustaa :grin: ).
Itse olen edelleen sitä mieltä, että autoni täyttää vaatimuksen sääntöjen mukaisesta massatuotantorungosta huolimatta noista modauksista. Päätin kuitenkin olla tuomatta laitetta kisoihin. Vaikka se menisi katsastuksesta läpi saisin loppukauden kuunnella epämääräistä nillitystä rungon modaamisesta. Se ei ole kivaa. Harrastustoiminnan pitää olla kivaa.
Lopuksi. Kukin voisi miettiä omalla tahollaan, mitä noista em. neljästä vaihtoehdosta suosittelee aloittelevalle malliautoilijalle, joka huomaa tilanneensa Saksasta satasen alustan ja satasen korin, jotka eivät istu yhteen ilman alustan kevyttä dremelöintiä. Nämä asiat nousevat esille jos/ja kun porukka alkaa siirtymään OBG-tyyppisiin täysileveisiin alustoihin nykyisistä sivulevyillä varustetuista. Toivottavasti suositus on sellainen, että kaveri viitsii rakentaa autonsa valmiiksi.
-kaitsu
Päätin kesän mittaan rakentaa uuden GT-auton Suomen GT/P-sarjaan. Lähinnä sen vuoksi, että viime kauden aikana F458 alkoi ainakin jollain radoila osoittamaan merkkejä kilpailukyvyn hiipumisesta.
DoSlotiin hurahtaneena päädyin merkin uutuusalustaan mallia OBG. Huolimatta siitä, että näitä alustoja tuskin valmistetaan miljoonittain ajattelin sen olevan GT-luokan sääntöjen mukainen ns. massatuotantoalusta. Viime kaudella jouduin lisäämään saman merkin GT/C-alustaan tolkuttoman (kymmeniä grammoja) määrän lyijyä, jotta sain auton luokan minimipainoon 190 g. Näinollen päädyin tilaamaan OBG:sta sen (lähes) painavimman version (leveys 77 mm ja vahvuus 2,0 mm). Vielä painavampi versio olisi ollut LMP, mutta en pidä koneen epäkeskeisestä asemoinnista.
Myöhemmin hankin sitten Saksasta myös uuden hiilikuitukorin projektiani varten.
Kun sitten aloin ihmettelemään palikoita havaitsin, että kori on helmojen keskiosasta liian kapea alustan päälle. Tein korin kanssa mitä osasin. Tästä huolimatta se oli edelleen hieman liian kapea. Tässä vaiheessa vaihtoehdot olivat lähinnä seuraavat:
1. Hankkia uusi leveämpi kori.
2. Levittää kori. Kaikki asioista perillä olevat tahothan tietävät, että mittakaavan mukaisuus on malliautoilussa lähinnä vitsi. Korivalmistajat levittävät, lyhentävät ja pidentävät korejaan mielivaltaisesti omien tarpeidensa mukaisesti. Tänä päivänä on jo haastavaa löytää 'malli'auton koria, jossa edes akseliväli olisi oikea 1/24 mittakaavassa. Samoin kuin monet DSC:n GT-koreista on levitetty luokan maksimiin 75 mm, vaikka esikuvan mukainen oikea mitta olisi 60...65 mm.
3. Hankkia uusi alusta (tai pohjalevy). DoSlot kun tekee OBG-alustaa myös 70 mm leveänä.
4. Kaventaa olemassa oleva alusta.
Vaihtoehdosta 1 en pitänyt sen vuoksi, että rajansa se on munkin halulla (lompakosta puhumattakaan) törsätä rahojaan paskasti kestäviin CfK-koreihin.
Vaihtoehto 2 tuntui turhan työläältä. Vaikka hieman osaan laminointitaitoja, niin koko korin levittäminen tuntui hieman isolta projektilta. Myös lopputuloksen ulkonäöksellinen laatu olisi varmaankin ollut heikko.
Vaihtoehto 3 olisi ollut selkeästi helpoin tapa. Auton rakentaminen olisi helpottunut ja nopeutunut joka suhteessa. Osittain kuitenkin samoista syistä kuin vaihtoehdossa 1 hylkäsin tämänkin polun. Jonkinlaisena antimaterialistina tykkäisin käyttää käytössäni olevan materiaalin pois ennen uuden hankkimista. Jälkeenpäin ajatellen tämä vaihtoehto olisi ollut kenties suorituskyvyn kannalta jopa parempi kuin vaihtoehto 4.
Vaihtoehto 4 oli minulle vallitsevissa olosuhteissa helpoin. Kaivoin GT/P sääntökirjan esiin, enkä löytänyt sieltä mitään mikä mielestäni estäisi ratkaisun toteuttamisen. Joten DoSlot kiinni ristisyöttöpytään ja kyljistä pois 2 mm molemmin puolin rungon keskiosasta. Tämä ei ihan riittänyt, sillä kori kihnasi vielä hiemam helmojen etupäästä. Dremelillä poistin sitten hieman lisää materiaalia etukiinnityspisteiden tuntumasta.
Olin ratkaisuun tyytyväinen loppuviikkoon asti kunnes laudalla (ja muualla) alkoi isohkot mittasuhteet saanut keskustelu runkojen modaamisesta.
Aluksi ajattelin, että en viitsi puuttua koko aiheeseen, ja viedään auto Hämeenlinnan katsastukseen josko menee läpi. Sitten alkoi kaivertamaan kohtuullisen ison työmäärän hukkaan heittäminen, jos hylky tulee. Joten halusin selvän vastauksen mikä on sääntötulkinta. Modaukseni on kuitenkin tehty niin, että se näkyy. Ja jotkut kilpakumppanit ovat jopa nähneet minun tekevän sitä (Ojanperän kanssa jauhoin keskiviikkona paskaa samaan aikaan kun dremelöin alustaa :grin: ).
Itse olen edelleen sitä mieltä, että autoni täyttää vaatimuksen sääntöjen mukaisesta massatuotantorungosta huolimatta noista modauksista. Päätin kuitenkin olla tuomatta laitetta kisoihin. Vaikka se menisi katsastuksesta läpi saisin loppukauden kuunnella epämääräistä nillitystä rungon modaamisesta. Se ei ole kivaa. Harrastustoiminnan pitää olla kivaa.
Lopuksi. Kukin voisi miettiä omalla tahollaan, mitä noista em. neljästä vaihtoehdosta suosittelee aloittelevalle malliautoilijalle, joka huomaa tilanneensa Saksasta satasen alustan ja satasen korin, jotka eivät istu yhteen ilman alustan kevyttä dremelöintiä. Nämä asiat nousevat esille jos/ja kun porukka alkaa siirtymään OBG-tyyppisiin täysileveisiin alustoihin nykyisistä sivulevyillä varustetuista. Toivottavasti suositus on sellainen, että kaveri viitsii rakentaa autonsa valmiiksi.
-kaitsu
Auto tykkää, että sillä ajetaan.
finscale.livejournal.com/
Viimeksi muokattu: 18.11.2012 21:21 Kaitsu.
Kirjaudu sisään tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.
18.11.2012 17:43 #19610
: Janoz
ajetaan millä ajetaan ja Gilettellä loput
Vastaus käyttäjältä Janoz aiheessa Tarina massatuotantorungon modaamisesta
Samoilla linjoilla mennään. Kyllähän nyt pitää saada tarvittavat muutokset tehdä kalliiseen alustaan ja koriin että ne toisiinsa sopii. Ja eikö se nyt liene ihan sama vaikka nyt Kaitsun mainitsema 2mm runkoa kaventaakin, koska auton min. painohan on määrätty. Eli siihen vaan leivotaan enemmäm lyijyä tai mitä kukin lisäpainoina käyttää-
Itse olisin sen kannalla että runko vapautettais kokonaan GT:ssäkin niin kuin on Protoissakin. Nykyään on ostettavissa niin hyviä runkoja että tuskin niitä nyt täällä suomessa kukaan lähtee kauheesti virpomaan saatikka valmistaan ja jos lähtee niin tehköön.
Itse olisin sen kannalla että runko vapautettais kokonaan GT:ssäkin niin kuin on Protoissakin. Nykyään on ostettavissa niin hyviä runkoja että tuskin niitä nyt täällä suomessa kukaan lähtee kauheesti virpomaan saatikka valmistaan ja jos lähtee niin tehköön.
ajetaan millä ajetaan ja Gilettellä loput
Kirjaudu sisään tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.
- Ramiü
- Vieras
-
18.11.2012 18:28 #19611
: Ramiü
Vastaus käyttäjältä Ramiü aiheessa Tarina massatuotantorungon modaamisesta
Vastaava hoikennushipistely oli SLP 2 alustaan itselläkin mielessä, kun kysymykseni heitin ilmoille.
Kirjaudu sisään tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.
Sivu luotiin ajassa: 0.237 sekuntia