LemUA - nettisivut uusittu!

D D D D D D D D D D D D

Moikkelista moi!

Lempäälän UA:n nettisivut uusittiin. Sisältö toki on pääosin alkuperäistä, mutta on pienoisautoilupuolella jotain pientä lisäilty, kuten syksyllä ajettava Suomen ensimmäinen aito kotirata-autoilun kardaanikunkku (Kardaanikunkku on LemUA:n rekisteröimä tavaramerkki). LemUA:n pienoisautoilu on perhe- ja nuorisotoiminnan alla. Linkki ohessa:
[url:352y6aqm] www.lempaalanua.net/?id=9BDB822D-6BBA4578ACC4-847537D4FC46 [/url]
Käykäähän tsekkaamassa!

Ja kaikki pienoisautoilijat ympäri suomen: Tervetuloa 23.toukokuuta klo 12 Lempäälään SSHry:n vuosikokouksen yhteydessä pidettävään kotirata-autoilun "paneelikeskusteluun".

D D D D D D D D D D D D

Tervetuloa!

, Sepe

Kävinpäs tuolla uusituilla sivuilla. Silmiini osui tuo uusi Lempäälän rata. Kolmessa tasossa risteävä ura-autorata taitaa olla ihan uutta mullekin

Muutamia kommentteja:

- Ovatko nuo urat toisistaan erkauttavat ratkaisut välttämättömiä? "Ylemmällä tasolla" olevat erkaantumiset johtavat siihen, että urilla 1-4 ja 5-8 ajorytmitys on täysin erilainen. Rataa viikosta toiseen tahkoavien kannalta asialla ei varmaankaan ole merkitystä, mutta jos radalla on tarkoitus järjestää myös valtakunnallista kisatoimintaa ratkaisu on huono. Esim. Fin Cup kisoissa kuljettajalle jää aikaa harjoitella rataa muutamia kymmeniä minuutteja. Tuon kahden poikkeavan rytmityksen hallitsemiseen aika ei välttämättä riitä. Seurauksena erittäin suuri etulyöntiasema kotiradan kuskeille.

- Pääsuoran päässä kaarteet myös risteävät. Tällä ratkaisulla vältetään kyllä 2 x 90 asteen R1-kaarre siellä päässä, mutta toisaalta toisen uran kaarteet jää pimentoon. Pimennossa vedettävät kaarteet ei ole mielestäni hyvä asia ura-autoilussa, jossa "perstuntuma" autoon muodostetaan lähinnä näköelimillä.

- Eli itse en keksi noilla "erkautuksilla" saavutettavan muuta hyötyä kuin nykyaikaisille kisaradoille huonosti sopivien R1-kaarteiden tarpeen vähentämisen. Toisaalta jos itse rakentaisin pääasiassa kisakäyttöön suunniteltua rataa Scalextricin paloista tekisin siitä 6-uraisen välttääkseni R1-kaarteet täysin. Kerhokäytössä tilanne voi tietysti olla toinen. 8-uraiselle saadaan kerhoilloissa "tungettua" enemmän väkeä jolloin odottelu jää vähäisemmäksi ja kaikilla on kivempaa

Juu ja eipä näillä komenteilla varmaankaan ole sen suurempaa painoarvoa. Kunhan kommentoin. Palat on hankittu ja rataa tehdään käsittääkseni jo kovalla vauhdilla.

-kaitsu

Mä katsoin tuota rataprofiilia myös hieman oudoksuen mutta kun projektissa mulla ei ole osaa eikä arpaa niin jätin kommentoimatta. Lähinnä siksi, että jos tuo rata tulee mihin tahansa kilpasarjaan kisa-areenaksi, niin sitten se tuo ainakin erikoisuudellaan erilaisuutta touhuun.

En lähde kiistelemään tai väittelemään ratkaisuista ollenkaan, koska KAIKKI radat meille Lounais-Suomesta tuleville kuskeille ovat tavallaan "outoja". Niillä on ajettu, testattu muutama tunti, kisattu. Mutta ei sellaisia määriä likimainkaan mitä paikalliset kuskit pystyvät takomaan.

Esim. Fin Cup kisoissa kuljettajalle jää aikaa harjoitella rataa muutamia kymmeniä minuutteja.

Juuri näin! Esim. mulle tilanne on JOKA RADALLA sama!

Toisen uran kaarteet jää pimentoon. Pimennossa vedettävät kaarteet ei ole mielestäni hyvä asia ura-autoilussa

Tästä sai karvasta kokemusta juuri ARH:n tiloissa vedetyssä viimeisessä FSC -skabassa, kun kuskit liimautuivat kiinni rataraunaan!!! Autoa kuljettava kuljettaja TARVITSEE näköyhteyden autoon KOKO AJAN! Pienikin näköeste on TODELLINEN haitta !!! Myöskin tutuilla radoilla radoille kurkottava kuljettaja tai jotenkin ajosuoritukseen nähden poikkeukselliseti käyttäytyvä kuljettaja ( mek. ongelma, keskeytys, muu syy ) aiheuttaa vaikeuksia ( jos kohdalle sattuu ). Kuskien pitäisi osata muistaa hienovaraisuus toisia kohtaan. Tämä on syytä itsenikin muistaa. Olemme yksilöitä ja eritavoin herkkiä eri ärsykkeille. Ajotapahtuma on tiukka kisatilanne ja hyvät käytöstavat tarpeen.

Mun mielikuva on, että tuo Lempäälän rata palvelee parhaimmillaan juuri kerhokäytössä, ja siksi kritiikkiä FINCUP -ratana en lähtisi esittämään. Toki nuo ed. m. seikat ovat varmaan huomioon otettavia, mutta Fincup osunee radalle vain kerran / kausi ja kerhotoiminnan kannalta katsoen nuo puutteet ovat vähäisessä asemassa?

KaiR kirjoitti: ...kun kuskit liimautuivat kiinni rataraunaan!!! Autoa kuljettava kuljettaja TARVITSEE näköyhteyden autoon KOKO AJAN! Pienikin näköeste on TODELLINEN haitta !!! Myöskin tutuilla radoilla radoille kurkottava kuljettaja...

Kurkottavien kuljettajien asia on kerhoradallamme ratkaistu siten, että jokaisen kisailijan täytyy istua baarijakkaralla, joka on vedetty hivenen radan reunasta taaksepäin. Baarijakkaran korkeuden voi säätää mieleisekseen. Näin kaikki näkevät hyvin eikä kukaan pysty menemään toisen kilpailijan eteen.

KaiR kirjoitti:

Juuri näin! Esim. mulle tilanne on JOKA RADALLA sama!

Kyllä, mutta jos rata on looginen ja urien rytmitys edes lähellä tosiaan sä pystyt opettelemman radan nopeammin. Helpon radan oppii nopeammin kuin vaikean. Veikkaan, että opit esim. Kaukajärven huomattavasti nopeammin kuin Nokwoodin. Kuopion opetteluun multa meni vuosia...

Tästä sai karvasta kokemusta juuri ARH:n tiloissa vedetyssä viimeisessä FSC -skabassa, kun kuskit liimautuivat kiinni rataraunaan!!!

Oltiin slottiradalla ajamassa. Tuo on ihan normaali käytäntö slottikisoissa. Ei siellä ole mitään viivoja jonka takana seistään tai penkkejä millä istutaan. Oikeastaan mä en ymmärrä kuinka slottipuolella tuo homma toimii, mutta meillä ei. Homma menee siellä niin, että jos joku kuski on näkökenttäsi tiellä pyydät hänet kohteliaasti hieman taakse päin. Mikä tästä tekee meillä niin vaikeaa?

Mun mielikuva on, että tuo Lempäälän rata palvelee parhaimmillaan juuri kerhokäytössä, ja siksi kritiikkiä FINCUP -ratana en lähtisi esittämään.

Tarkoitus ei ollut esittää kovaa kritiikkiä. Olen kuitenkin ymmärtänyt Jussin puheista, että Lempäälä haluaa mukaan Fin Cupiin ensi kaudella. Tämä on hieno juttu. Muistan myös kommentit muutaman vuoden takaa kun SSH:n hallitus kävi tutustumassa silloiseen Lempäälän rataan. Keskustelu Fin Cupin ajamisesta loppui käytännössä siihen vierailuun. Kun sitten itse kävin myöhemmin paikan päällä kuvittelin ymmärtäväni mistä kenkä puristaa. Rata oli sellainen hässäkkä, että sen opettelu vie aikaa. Silloin se oli käytännössä oli paikoitellen 4 x 2 urainen tai 2 x 4 urainen rata. Vain pääsuoralla 8 uraa kulki rinnan. Rytmitys eri urien välillä oli täysin toisistaan poikkeava. Uran vaihdon jälkeen sun täytyi rytmittää ajosi täysin uusiksi. Tämä vaatii radan todella hyvän tuntemuksen.

Tämä uusi suunnitelma on kuitenkin selvemmin 8-urainen, joten ehkä se on myös vierailevan kuskin paremmin hanskattavissa.

Esitin komenttini lähinnä siksi, että ei syntyisi pettymyksiä puolin ja toisin.

kerhotoiminnan kannalta katsoen nuo puutteet ovat vähäisessä asemassa?

Todennäköisesti.

Se on kuitenkin sanottava, että urien määrä tai radan pituus ei ole paras mittari kun arvioidaan jonkun radan "hyvyyttä". Kokemus on osoittanut, että harrastajat viihtyvät parhaiten radoilla jotka ovat loogisia ajettavia, mutta tarjoavat silti haastavia kaarreyhdistelmiä.

Em. toteutuu hyvin Järvenpää Keimolassa. Pidän rataa selkeästi parhaana 1/32-muoviratana tässä maassa tällä hetkellä.

-kaitsu

ROCK€ kirjoitti:

KaiR kirjoitti: ...kun kuskit liimautuivat kiinni rataraunaan!!! Autoa kuljettava kuljettaja TARVITSEE näköyhteyden autoon KOKO AJAN! Pienikin näköeste on TODELLINEN haitta !!! Myöskin tutuilla radoilla radoille kurkottava kuljettaja...

Kurkottavien kuljettajien asia on kerhoradallamme ratkaistu siten, että jokaisen kisailijan täytyy istua baarijakkaralla, joka on vedetty hivenen radan reunasta taaksepäin. Baarijakkaran korkeuden voi säätää mieleisekseen. Näin kaikki näkevät hyvin eikä kukaan pysty menemään toisen kilpailijan eteen.

Meillä Keimolassa laitetaan kuskit seinään vasten ja liikkuminen sallittu vain ja kun kaikki kuskit ovat ajaneet...

Kommenteissa tuntuu kuuluvan kokemuksen syvä rintaääni - hyvä niin. Itse vielä kokemattomana ura-autoilijana vannon vielä Eino Leinon nimiin: "Tietä kuljet, tien oot vanki - vapaa on vain umpihanki".

Käsitys, että LemUA:n rataa on suunniteltu paremminkin perhetoiminta formaatille kuin FinCuppiin on oikea. Mutta silti se tarjoaa mahdollisuuden Fincup-kisaajille ottaa kisa-ohjelmistoon yksi rata lisää. Tosin Pirkanmaalla on monta muutakin rataa, ajaa Fincupissa vaikka "Pirkanmaa kierros" Yhteensä Pirkanmaalla on kaikki urat peräkanaa laskettuna yli 700 metriä ajouraa.

8-urainen Scalextric-sport rata (35 m, Lempäälässä) LemUA:lla (syksyllä).
6-urainen Scalextric Super 124rata (33 m,Nokialla) NTSRC:lla
4-urainen Fleischmann rata (26m. Tampereella) Kaukajärvellä
4-urainen Scalextric-sport rata (18 mLempäälässä) yhdellä LemUA:n harrastajalla
4-urainen Fleischmann rata (20m?, Lempäälässä) tulossa Jussille

Lempäälän UA:ssa pyritään tarjoamaan harrastajille tasapuoliset urat samalla kun niitä on mahdollisimman paljon. Rata tullaan rakentamaan edelleen samaan, varsin pieneen kerhohuoneeseen, jonka se täyttää suurimmalta osin. Vireästä käyttöasteesta huolimatta (vuonna 2008 yli 600 harrastajakäyntiä) ei ole koskaan varmaa, että pienoisautojaos saa olla tilassa ikuisesti. Tämä asettaa omia paineita.

Analyysiä tasapuolisesta radasta:
Radassa yksi silta on välttämätön jotta kaikki urat olisivat yhtä pitkiä. Todellisuudessahan tämä ei takaa uria tasapäisiksi sillä urien virransyötössä, muuntajissa, liittimissä, ratapaloissa, ratapalojen liitoksissa jne on niin paljon eroja, että eivät urat oikeasti ole aina samanlaisia. Mutta toisaalta täytyy muistaa että lelujahan nämä ovat. Niitä voi ostaa Citymarketista joululahjoiksi lapsille....

Tasapuolisuutta 4, 6 ja 8-uraisissa radoissa heikentää se, että sillasta huolimatta osa urista kulkee koko ajan radan keskellä ja osa radan ulko- ja sisäreunoissa, jotka vaativat parempaa keskittymistä ajamiseen. Tämä voidaan 4-uraisessa poistaa tekemällä 2 uraparin vaihtosiltaa, jolloin puolet radasta voidaan ajaa sisä/ulkokaarteissa, puolet keskikaarteissa. 6-uraisessa radassa tämä ei oikeastaan ole käytännön syistä mahdollista uraparin vaihdolla, sillä niitä pitäisi tehdä useampi.

2-urainen rata.:
- liian vähän uria kerhokäyttöön, vain 2 ajaa samaan aikaan
- urat on tehtävissä tasaväkisiksi sillalla, jolloin sekä pituus että ulko/sisäkaarteiden määrä on tasan.
- periaatteessa kisa voidaan ajaa yhdellä uralla alusta loppuun. Tavallaan 2-urainen rata on yksi parhaista...

4-urainen rata
- vähän uria isoon kerhokäyttöön, vain 4 samaan aikaan voi ajaa.
- uraparit 1.-2. versus 3.-4. on tehtävissä yhtä pitkiksi (silta), mutta uraparin sisäinen ero ei ole tasattavissa. Ajettaessa ekaan mutkaan on 1. auto sisimmäisenä ja 4. ulommaisena. Autot 2. ja 3. ovat joka mutkassa keskellä ja pääsevät ajamaan jouheammin.
- periaatteessa yhdellä uralla koko kisan ajaminen ei ole tasapuolista
- Tasapuolisuuden saan toteutumaan tekemällä uranvaihtosillan, jossa urapari 1.-2. siirtyy uraparin 3.-4. tilalle. Edellyttää tietysti toisen sillan joka palauttaa tilanteen takaisin.

6-urainen rata
- tämä on jo aika mukava määrä uria kerhokäyttöön. Kolmessa lähdössä pääsee ajamaan jo 18 kuljettajaa!
- sillan avulla radan urat saa yhtä pitkiksi, mutta perusongelma säilyy, että uloin ja sisin ura ajaa koko ajan reunassa.
- periaatteessa yhdellä uralla koko kisan ajaminen ei ole tasapuolista

8-urainen rata
- hyvä rata kerhokäyttöön, sillä jo kahdessa lähdössä saadaan ajamaan 16 kilpailijaa. LemUA:n kaltaisessa perhetoiminnassa ihanteellinen rata.
- puhdasoppisessa 8-uraisessa radassa kuitenkin korostuu 6-uraisen radan ongelma siitä, että keskimmäisissä urissa on pienempi vaihtelu kaarteissa keskenään kuin ulkourissa. Ykkösuran ka kasiuran kuljettaja joutuukin siis opettelemaan erittäin tuikkia sisäkaarteita ja kaikkein laajimpia ulkokaarteita.
- kohtuullisen tasapuolisuuden saan toteutumaan tekemällä uranvaihtosillan, jossa uraparit 1.-4. siirtyy uraparien 5.-8. tilalle. Tämä edellyttää tietysti toisen sillan joka palauttaa tilanteen takaisin.
- Tasapuolisuus ei kuitenkaan täyty täysin, vaan tilanne vastaa 4-uraisen radan normaalia tilannetta ilman uranvaihtosiltaa.
- Käytännössä 8-urainen rata yhdellä sillalla joka tasaa urien pituudet ja kahdella lisäsillalla, jotka vaihtavat 1-4 -urien paikan 5-8 -urien kanssa on kompromissi, jolla päästään aika hyvään tasapuolisuuteen joka mahdollistaa jopa pitkät kilpailut, joissa ei uraa vaihdeta samassa lähdössä lainkaan.

Näiden seikkojen vuoksi 8-urainen rata yhdellä uranvaihtosillalla (ja sen paluuvaihtosillalla) on ollut toimiva ratkaisu. Uusi rata syntyy aiempaa rataa paremmin perinteisen 8-uraisen radan henkeä muistuttavana ratkaisuna, mutta pienemmin eroin urien välillä. Mitä todennäköisimmin syksyllä ajamme kerhoiltoina usein kilpailuja, joissa kuljettajat eivät vaihda kilpailun aikana uraa lainkaan, vaan kilpailevat yhdellä uralla, ja pääsevät ajamaan pitkiä vetoja kerralla. Eräs kokeneempi onkin sanonut. "Auto tykkää että sillä ajetaan" ja täydennän, että "niin kuskitkin"!