Suhteessa aidot nopeudet?

Nyt otan esille asian joka voi olla punainen vaate monelle, mutta kysympä silti.
Sen jälkeen kun näin noitten siipiautojen lentoa, olen miettinyt, onko olemassa mitään luokkaa tai sääntöä sellaisille autoille jotka kulkisivat radalla kohtuu oikeassa suhteessa 1:1 autojen kanssa.
Tarkoitan tällä mm sitä, että sutimiset, kaarrenopeudet, luistamiset jne tapahtuisi suunnilleen samalla tavalla kuin oikeassa elämässä.
Mitä pitäisi autoille ja moottorille tehdä, jotta oikeasuhteisuus toteutuisi?
Auton paino lie yksi tekijä, vaikka näyttääkin siltä, että se ei ole kauhean kaukana suhteen mukaisesta oikeasta painosta.
Entäpä renkaiden pito-ominaisuudet, moottorin teho ja vääntömomentin esiintyminen jo alhaisilla kierroksilla jne.
Kysymys nousi pintaan myös ihan itsekkäistä lähtökohdista, sillä iän myötä reaktionopeus, havaitsemisnopeus jne on heikentyneet oleellisesti sitten nuoruusvuosien. Mm piirrettyjen nopeatempoisten lasten ja juorten ohjelmien seuraamisessa on usein vaikeuksia, ei yksinkertaisesti aina ymmärrä mitä kuvaruudulla tapahtui.
Voisko ajatella, että kehitetään veteraanien historik-luokka jossa ajajatkin on jo historiaa :lol:

SSH:n ajattamat 1/24-mittakaavan malliautoluokat FSC ja GT/P ovat huomattavan paljon rauhallisempia ajaa kuin 1/32-autot. Hitaita nämä isommat autot eivät missään nimessä ole (kierrosajoissa ei välttämättä paljoa eroa ole suuntaan tai toiseen) mutta meno ei ole niin paljon sellaista veitsenterällä taiteilua, reaktioaikaa on enemmän.

Tästä sääntöjä:
FSC:
[url:3uigqp9y] www.finslot.net/index.php?option=com_con...iew&id=12&Itemid=192 [/url]

GT/P:
[url:3uigqp9y] www.finslot.net/index.php?option=com_con...ew&id=300&Itemid=191 [/url]

Mielestäni 1/24 malliautot ovat realistisimman näköinen pienoisautoilun muoto. Mielestäni ne näyttävät radalla jopa aidommilta kuin esim. 1/8 tai 1/12 RC-autot. Isompia (1/5) RC autoja en ole toisitoimissa nähnyt.

1/24 malliautot ovat juuri se mitä vanhemmat harrastajat kaipaavat. Huomattavasti helpompia ja rauhallisempia ajaa kuin 1/32 autot tai skaala- ja siipislottivehkeet. Esim. Saksassa malliautopiireissä on mukana huomattavan paljon +50 v porukkaa. Joillain näistä (esim. Dieter Jens) taitaa olla siipislottipohja. Iän myötä ilmeisesti tullut esiin juuri tuo mitä markku55 tuo esiin. Tosin Dieter on käsittääkseni kohtuulisen kova edelleenkin siipiautoilla.

-kaitsu

Kiitos mielipiteistä.
Tilanne on nyt vaan sellainen, että 1:32 kamaa (ratapalat Scalectrix Sporttia, eli 1:24 ei mahdu radalle) on jo jonkin verran, eli näillä pitäis mennä (tulisi liian kalliiksi vaihtaa koko setti 1:24:ään).
Jos tuon 7v pojan kanssa sopisi että autoihin lisätään vaan pokkana painoja, niin sekö olisi "kevyt" ratkaisu, vai kestääkö koneet enää lisäkuormaa?
Ei sen puoleen, jos olisin aikoinaan tiennyt, että Carrera tekee ratapalat molemmille sopiviksi (vai oliko se joku muu), niin ehkä olisin päätynyt siihen.

Ei ne koneet lisäpainoista poksahtele jos ei kerran magneeteistakaan.

Realistisuutta ja rauhallisuutta saa esim. pudottamalla jännitettä jonnekin 9V-10V lukemiin tai/sekä vaihtamalla miedomman moottorin tyyliin Ninco NC1 tai sen nykyinen vastine, mahtoiko olla Thruster nimeltään. Tekee myös kisoista tasaväkisempiä eritasoisten harrastajien kesken, kun ne "paremmat" kuskit ei pysty hyödyntämään moottorin/jännitteen tuomaa lisänopeutta/-kiihtyvyyttä.

Toi jännitteen lasku olisi varmaan se pätevin keino.
Miten jännitettä voi laskea kotikonstein, vai pitääkö hankkia uudet virtalähteet?

Omien kokemusten mukaan Scalextricin perinteisellä Mabuchi 'S' -mosalla magneetiton auto kulkee varsin pirteästi vielä yli 100 g painolla. Jos käytetään "normi"virtalähdettä (about 12...15 V) ja jännitehäviöitä radassa ei ole liikaa.

Kun paino kipuaa yli 120 g alkaa kulku muuttumaan selvästi tahmeammaksi. Tämä tuntuu myös koneen lämmössä. Ei se kone siihen lämpöön mosahda, mutta selkeästi mennään yli suunnitellun käyttöalueen.

Lisääntynyttä painoa ja/tai alentunutta jännitettä voi "kompensoida" tiheämmällä välityksellä (pienempi pinjoni tai isompi lautaspyörä). Näin saa ajamiseen vähän pirteyttä.

Ainakin Clas Ohlsonilta saa sopuhintaan säädettäviä virtalähteitä (5...24 V).

Jännitettä voi tietysti alentaa myös pistämällä kahvaan vähän rajoitinta Kannattaa toki seurata, että kahvan vastus ei sitten lämpiä liikaa...

-kaitsu

Resepti upeaan fiilikseen Scalextric Sport -radalla:

1. Vintage Scalextric RX-moottorilla.
2. Ortmann-renkaat mieluiten sorvattuina.

Power Sledgeä lukuunottamatta RX-moottorilla varustetut autot ovat aavistuksen verran hitaampia kuin monet nykyautot, mutta fiilikseltään juuri niitä oikeita autorata-autoja. Hitaus ei haittaa mitään vaan se saattaa jopa tuoda hauskuuttakin lisää.

Kerhoradallamme on käytössä jokaisella uralla oma Kouluelektroniikasta ostettu säädettävä virtalähde tuotenumerolla 6711 700. Olen ollut erittäin tyytyväinen niiden toimintaan.

Jos tuollaista säädettävää tai edes portaittain säädettävää virtalähdettä alan hakea, niin mikä pitää olla minimi virta kahdelle autolle?

Takaako hakkuritekniikka tasaisen jännitteen vaikka yhdestä virtalähteestä syötetään kahdelle radalle virtaska ja toinen autoista lähtee radalta?

Onko nykyiset virtalähteet aina hakkuritekniikalla toteutettuja?

Settien virtalähteillä käy niin, että toisen auton poistuessa radalta, lähtee toinen käytännössä heti perään, koska jännite nousee. Tuosta syystä käytän erillisiä virtalähteitä (kumpikin setistä otettuja). Kahta säädettävää en viitsisi hankkia.

Itse olen diggaillut ajaa ihan kaupan Ninco tai Scale- ralliautoilla. Käytössäni on silloin kääntöbiitit radan päissä, jolloin ajomatka tuplantuu. Rallirata mahdollistaa HUOMATTAVAN suuret korkeuserot ja kun rataan tekee riittävästi syheröä, on meno hyvinkin aidon näköistä ja viihdyttävää. Youtubesta löytyy spanskien tosi hienoja ralliratameininkejä. Kannattaa käydä vilkaisemassa. Mitja.