Revellin 1:32 auto- ja moottorityypeistä

1. Revellin ensimmäiset rata-autot julkaistiin 1963. Autoja myytiin erikseen pituudeltaan säädettävällä alumiinisella "tikapuurungolla" ja metallirattaalla, rataseteissä yksiosaisella alumiinirungolla ja muovirattaalla. Molempia runkomalleja löytää helposti, yksiosaisen purkaminen huoltamista varten on hankalaa.

Mallistoon kuului Jaguar XKE, Corvette Stingray, Ferrari GTO, Mercedes 300SL ja AC Cobra. Sekä koreja että runkoja myytiin erikseen.

Autoissa oli aluksi Mabuchin varhainen FT16-kannu jota myytiin nimellä SP 500 (niihin myytiin vaihtoehtoisesti myös avomallista Pittmanin RP66-moottoria. Osa harrastajista suosii vieläkin RP66:tta, koska vahvamagneettinen moottori ilmeisesti vääntää paremmin).

Ensimmäisen tyypin tummanharmaakannuinen SP 500 ottaa noin 20000 kierrosta, sen kommutaattorin laminaatit on kasattu epätasaisesti ja ovat vanhemmiten usein ruosteessa. Moottorinjohtojen kiinnityskohdat ovat tasapaksut liuskat. Kommutaattori on valkoista muovia.



Varhain 1964 tuli markkinoille muunnos, jossa kommutaattorin laminoinnit ovat tasaiset ja nikkelillä päällystetyt. Moottorijohtojen kiinnitysliuskat kavennettiin keskeltä. Käämi ja moottorin nopeus eivät muuttuneet. Kommutaattori on yhä valkoista muovia. Kannu oli toisinaan tummanharmaa, toisinaan hopeanharmaa.

Englannin Revell tuotti harvinaiset pikkusportit, Triumph TR4 ja Sunbeam Alpine. Olen nähnyt niitä myytävän vain yksiosaisella rungolla ja SP500-moottorilla. Näistä puuttuu yleensä tuulilasi. Jossain väitettiin, että näissä olisi sama kori kuin Airfixin malleissa, mikä tietysti helpottaisi entisöintiosien löytämistä.

2. Vuonna 1964 rungot ja automallit säilyivät samanlaisina, mutta FT16-moottorista tuli entisestään parannettu versio joka ylsi 30000 kierrokseen. Revell kutsui sitä nimellä SP510-X. Se on sama kuin myöhäisemmät Monogram X-100 ja Russkit 22. Kannut ovat tummanharmaita tai vaalean hopeanharmaita. Kommutaattori on nyt vihreää tai ruskeaa muovia.



Ensimmäisten neljän mallin lisäksi mukaan tuli 1965 Aston Martin DB5.

3. 1965/1966 taitteessa otettiin käyttöön Mabuchin 16D-moottorit. Niissähän pinjoni tulee esiin kannun päästä, ei harjapäästä. Revell kutsui sitä nimellä SP80. Myöhemmin käytettiin 16D-kannusta myös nimitystä "Fireball", en tiedä onko se erilainen malli. SP80 ylti lähes 40000 kierrokseen/min.

Runkokin pantiin uusiksi, se koostui nyt lähinnä etu- ja taka-akselien kannattimista jotka kiinnitetään moottoriin. Kokonaisena myytävissä autoissa oli alumiinirungot, erikseen myytiin messinkirunkoja. Kuvassa uusi runko Fireball-moottorilla.



Autonkorit pantiin sisältä uusiksi, uusi runko vaati erilaiset kiinnikkeet. Näitä ja vanhempia Revellejä ei siis voi yhdistellä keskenään askartelematta korien kiinnikkeitä uusiksi. Se on kohtuullisen helppo homma jos siihen haluaa ryhtyä. SP80-malleissa on myös leveämmät pyörät ja renkaat.

Tässä vaiheessa AC Cobra ja Jaguar XKE olivat hävinneet valikoimasta. Mukaan oli lisätty "Cooper Cobra" eli Lang Cooper ja Chaparral II (2b). Cooper Cobraa taidettiin myydä vain irtokorina. Cooperia ja Chaparralia on nyt vähän vaikeampi löytää, mutteivät nekään superharvinaisia ole.

4. 1968 koko valikoima muuttui. Autot yksinkertaistuivat melkoisesti, runko oli nyt yksiosainen ja Delrin-muovia. Moottorina oli umpinainen halpis-Mabuchi FA15, joka oli paljon edeltäjiään heikompi. Se kiertää noin 22000rpm, ei mikään mopo sekään.

Vanhoista korimalleista jatkoivat vielä vähän aikaa Ferrari GTO, Aston Martin DB5, Mercedes 300SL ja Corvette Stingray. Mukaan tuli jenkkejä:
Ford Mustang 2+2 (fastback), Chevy Camaro SS350, Pontiac Firebird 400, Mercury Cougar GT-E. Hienosti muotoillut korit tehtiin nyt ns. ämpärimuovista. Revellin tämän ajan staattiset koottavat automallit ovat identtisen muotoisia, joten niistä saa näihin hyvin puskureita ym. varaosia.

Muovirungosta tuli muhkea viritelmä, jossa ohjuri heilui saranoidun "drop armin" päässä. Tämä ilmeisesti siksi, että autot pysyisivät paremmin kotiratasettien kallistetuissa kaarteissa. 1960-luvun alkupuolen korimallit katosivat vuoteen 1970 mennessä kokonaan. Valikoimaan lisättiin 1968-mallinen Corvette Stingray, AMX 390 ja rantakirppu Dune Buggy.

Kylläpäs on hyvä Historian kertomus.
Kiitos Jarla.

Revellin kokoelmani on muutamaa helmeä vailla.
Saa kertoa, jos jossain on myytävänä kohtuu rahalla Triumph TR4 tai Sunbeam Alpine.
Viimeksi kun oli ebayssä Triumph TR4 niin se maksoi 343£ ja Alpine vähän alle 200£.

Kiitos! Joskus on mielestäni päättyneet pikkurevellien huudot vähän alhaisempiin lukemiin, mutta harvoin niitä tulee myyntiin. Seuraavaksi tartun sekavaan aiheeseen Airfix ja MRRC.

Pitkän nettipähkäilyn jälkeen opin uutta moottorityypeistä, varhaisten kuvaukset on korjattu.

Lyhyesti: katso FT16-kannun reiästä sisään.
Valkoinen kommutaattori-20000RPM
Vihreä tai ruskea kommutaattori-30000RPM