Riggen ja Parma 1:32 vintage rata-autoista

RIGGEN

Al Riggenin Riggen menestyi myymällä 1960-luvulla pyöriä ja renkaita slottiautoharrastajien tarpeisiin. 1967 taloon palkattu Gordon Brimhall suostutteli Riggenin tuottamaan kokonaisia autorata-autoja. Alan vajotessa lamaan tuotettiin laadukkaita 1:24-autoja nimellä JAD.

1968 esiteltiin 1:32 Pro-Am -sarja: nämä olivat valmiiksi kasattuja kerhoratatyyppisiä autoja, joita markkinoitiin kotiradoille, harrastajille jotka halusivat jotain nopeampaa. Reilun 5 dollarin hintaan ne olivat erittäin halpa tapa päästä totisemman kisailun makuun.



Pro Amit olivat rakenteeltaan yksinkertaistettuja kerhorata-autoja: vacformkori, matala messinkilevystä stanssattu runko jossa kannu- tai harjapäävetoinen 16D-moottori. Moottorit olivat ainakin aluksi Coxin käyttämiä Hong Kong-valmisteisia kannuja ("Nascar" ja "Super Nascar"). Kerhoratatyyppiset renkaat, edessä ohuet O-rinkulat ja takana sienikumit. Ohjuri ja ratas olivat Coxin tuotantoa.




Yksinkertaiset vacformkorit muistuttivat esikuviaan vaihtelevasti, mutta muotoilu ei vielä ollut niin kevytmielistä kuin myöhemmin Wompeissa. Mallisto oli laaja, mm: Can-am-sarjalaiset Abarth 3L, BRM, McLaren, McLaren M8B, L&M Lola, Porsche 908, Sigma GC73, TI-22. Kilpaurheiluautot Chaparral 2E, Ferrari 312, Ford Mark IV, Lola Coupe, Porsche 908 (umpimalli), Porsche 917K sekä Camaro Funny Car, Corvette Proto, Corvette, Datsun 240-Z, Hawk Cheetah, Mini-Cooper, Ford Pinto, Porsche 914, Volkswagen (kupla), Dune Buggy.



1972 Riggen myytiin Gayla Industriesille. Autojen rakenne säilyi muuten samana, mutta runkomateriaaliksi tuli jossain vaiheessa halvempi alumiini. Uusia korimalleja, kenties Wompien innoittamana ronskimmin muotoiltuja: mm. Mercedes 280SE, WW2 German Staff Car, thingieitä kuten "Mr. America". 1982 Gayla kaatui, rata-autotuotteiden suurmyyjä REH Distributing myi sen varastoa vielä 1990-luvulle saakka. REH kehitti oman runkonsa ja uusia koreja, joita on myynyt niitä vielä tällä vuosituhannella.

PARMA

Parma aloitti 1964 kaupallisena kerhoratana Ohion Clevelandissa (Parma Model Raceway), ja alkoi itse valmistaa rata-autokalustoa 1968. Parma osti toimintansa lopettaneen Russkitin jäämistöä, mm. sittemmin suosituksi tulleen pistoolimallisen kaasukahvan.

Alan kaupallisesti synkimpänä aikana 1970-luvulla (1976-77?) Parman Ken McDowell toi markkinoille edullisen "helppojen" kerhorata-autojen sarjan nimellä Womp Womp. Prässätty runko - ainakin aluksi osa messinkisiä, sittemmin alumiinia - ja mekaaniset osat olivat samanlaiset kuin Riggenillä. Philippe de Lespinayn mukaan näiden pohjana olikin Gaylalta saadut muunnellut Riggenin runkomuotit. Wompit myivät erittäin hyvin, ja Parmahan myy niitä vieläkin. Moottorina on vuosien mittaan ollut ainakin Johnsonin 222-mallia ja 16D-kannuja.




Wompien ensimmäisiä korimalleja olivat ainakin Porsche Carrera, suosittu Volkswagen, Honda, Corvette, Lancia Stratos, Camaro, Ferrari F1, March, Gremlin ja Ford Pinto. Siipiautomallisilla koreilla varustettussa messinkirunkoisessa Pro Womp-sarjassa on myyty ainaki malleja Schkee (kuvassa) ja Porsche 956




Wompien ohella Parma on myynyt samanlaisella rungolla ja tekniikalla varustettua, mutta "asiallisemmin" muotoilluilla alunperin M.A.C.-firmalta 1974 ostetuilla vacformkoreilla varustettua sarjaa johon kuuluu ainakin Alfa Romeo 33/3, Ferrari Coupe/512M, McLaren M8, Porsche 917K ja Porsche Can Am (917-30). Tämäkin sarja on kasvanut vuosien mittaan uusilla korimalleilla.



Sekä Parman että Riggenin edellä mainittuja malleja löytää Ebaystä helposti, messinkirunkoiset meinaavat olla kalliimpia mutta niitäkin löytää muutamalla kympillä.