SCX digital

lordjw kirjoitti: Tervehdys!

Luin läpi nopeasti CAN perusteet ja mielenkiintoiseltahan se näyttää. Olen vain huolestunut tuosta tehonsyötöstä. CAN verkko on viesteille pyhitetty parikaapeli ja siinä on ainostaan normaalit kaapelidriverit. Autoradassa käytössä on kyllä kaksi kaapelia (johdetta), mutta samoilla kaapeleilla pitäisi lähettää myös jopa 10A virtaa. Ajoneuvo CAN verkoissa on neljä piuhaa. 2 sähkölle ja 2 CANille. Yksisuuntainen tiedonsiirto, ohjain->auto ei ole mikään ongelma. Auton vastaaminen luotettavasti johteen kautta keskusasemalle on jo vähän haastavampi homma.

Olen tietysti vaikutuksille altis ja mukana jos CANista todellakin on jotakin lisäarvoa. Ensimmäinen mielikuvani on kuitenkin että CAN on turhan hieno näin yksinkertaiseen tehtävään. Jos esim autolle halutaan kertoa että laita kaasu täysille, voisi sen kertoa viidellä bitillä:
start-osoiteb2-osoiteb1-osoiteb0-kaasutäysibitti
Tämä on käsky joka liikkuu radalla 90% ajasta.

CAN protokollassa standardiprotokollan pituus on vähintään 47bittiä + stuff-bitit.

Ymmärrän hyvin että pienoisrautatiemaailma haikailee CANin perään koska radalla on kaikennäköisiä semaforeja, valoja, vaihteita, opasteita, yms. joita täytyy ohjata keskitetysti. Se onkin siellä periaatteessa helppo toteuttaa - vetää vain CAN johdotuksen ja erilliset sähköt oheislaitteille. Tässä voikin ottaa oppia pienoisrautatiemaailmasta ja kysyä miksi CAN ei ole siellä yleistynyt? Onko se sittenkin turhan monimutkainen harrastajille?

Mutta kuten sanoin, CAN on mielenkiintoinen ja jos näyttää siltä että tekniset ratkaisut löytyvät CANin toteuttamiseen niin olen kiinnostunut. Näin alustavasti mielestäni parempi olisi yksinkertainen sovittu protokolla joka on tavallisen harrastajan helppo toteuttaa.

Katsotaan mihin päin homma etenee, hyviä ideoita!

t: Julius

Tuolla can määrittelyissä todetaan, että samassa linjassa voi olla käyttöjännitekin. Johtimia tarvitaan kaksi, eli juuri sen verran kun on autoradassa kiskoja. Can signaali luetaan differentiaalisesti jännite-erosta, ja niinpä ei siis ole väliä, että minkä moinen käyttöjännite radassa on. CAN:in on toimittava, vaikka toinen karva olisi oikosulussa runkoon tai jännitteeseen (can standardissa mainitaan)

Päädyin tähän, kun tuli pahoja ongelmia piirrellessäni paperille eri tilanteita kahdeksan auton viestinnästä radalla. Eli oma viestiprotokolla kaatuu liian helposti.

Rautatiepuolella yksi kaupallinen valmistaja käyttää tätä. Muutkin haluaisivat, mutta protokollan käyttöönotto vaatii hieman ymmärtämistä.
Sama vissiin autoratapuolella.

Minä näen ainoastaan etuja tässä protokollassa ja itseasiana kevyimpänä mahdollisena protokollana.
Bittien enimmäismäärää voi itse säädellä vaikka joka viestissä erikseen. Tunnisteosan jälkeen on osa, jossa kerrotaan, monta tavua viestissä on. Priorisointi myös pelastaa monelta ongelmalta.
Iso etu on myös se, että jos järjestelmästä tehdään avoin kaikille, niin valittu protokolla ei sulje pois jatkokehitystä. Itsetehdyn protokollan ongelmana on se, että se jouduttaisiin aina määrittämään uudestaan ja itseasiassa kaksisuuntaisena se sisältää niin paljon ongelmia, että on viisasta käyttää protokollaa, jossa on jo valmiiksi mietitty nämä ongelmat.
Koska protokolla on viesti eikä osoitepohjainen, voi jälkikäteen lisäillä juttuja, ilman että protokollaa täytyy muuttaa. ¨
Lisäksi kuten huomaat, että tämä protokolla mahdollistaa toimintoja, jotka ei ole mahdollisia tulevassa SCX:n systeemissa (ainakin näyttää siltä sen ohjauspaneelin kuvan mukaan), jolloinka ei olla yhtään jälkijunassa tän asian kehittämisessä. Tällä voidaan helposti esitellä toimintoja, kuten autokohtainen nopeusmittari ym.. ja mielestäni on hienoa, jos suoraan mennään pari askelta pidemmälle, kuin tulevassa kaupallisessa systeemissä.

Alkaa kohta olla jo ohjelmakoodi valmista viestin lähettämiselle ja vastaanottamiselle, ja teen tästä mahdollisimman funktiopohjaisen, niin ettei muiden ohjelmoijien tarvitse välttämättä syventyä liikaa asiaan. Tarkoitus on, että jatkossa mahdollisesti tulevat jatkokehittäjät ymmärtää vain kutsua funktiota, jolla lähetetään haluttu viesti.

No hyvä. Ehkä siinä CANissa on jotakin ideaa. Kokeilen nyt aluksi kuitenkin yksinkertaista DCC rakennetta. Osia siitä voi mahdollisesti sitten hyödyntää CANissa jos se rupeaa toimimaan. Kieltämättä edelleenkin hieman olen skeptinen, mielestäni vanha kunnon KISS - sääntö pätee tässä niin kuin kaikessa muussakin.

T: Julius

lordjw kirjoitti: No hyvä. Ehkä siinä CANissa on jotakin ideaa. Kokeilen nyt aluksi kuitenkin yksinkertaista DCC rakennetta. Osia siitä voi mahdollisesti sitten hyödyntää CANissa jos se rupeaa toimimaan. Kieltämättä edelleenkin hieman olen skeptinen, mielestäni vanha kunnon KISS - sääntö pätee tässä niin kuin kaikessa muussakin.

T: Julius

Minäkin olen aina skeptinen ja vaikkei pitkää työuraa olekaan takana, niin ekan digitaalisen rf-projektin jälkeen minustakin tuli pessimisti.

Omissa protokollissa on semmoinen suo edessä, ettei välttämättä enää riitä tarmo talsia sitä suota, niinpä nyt tällä kertaa uskon suosiolla muutaman minullekin opetetun perusjutun ja hattu kourassa käytän ratkaisua, jossa meidänkin ongelmat on ratkaistu
Latasin microchipiltä valmiin lähdekoodin ja sitä olen nyt muokkaillut ja pyöritellyt.
Tämä pitää lukea ajatuksella läpi www.microchip.com/download/appno ... 00853a.pdf
ja sitten taas katsella koodia ja taas lukea... Nyt on ajatus hallussa ja ymmärrän koodinkin, niinpä muokkaan hieman koodia ja teen paljon kommettirivejä, niin sitä on helppo käyttää.
Loppujen lopuksi kun meidän ohjelman looppi pyörii, niin ei tarvitse kikkailla lähetyksen ja vastaanoton kanssa sen kummemmin, kuin kutsua kyseisiä funktioita aina loopin alussa ja lopussa. Funktiot pyörittävät itse lähetyksen, kunhan varsinaisen applikaation loopissa vaan pyöritetään tieto lähetysbufferiin (ja tarkistellaan silloin tällöin receiver buffereita). Hienointa tässä on se, että joka laitteeseen tulee tuo sama koodikehys lähetys ja vastaanotto toimintaan.

Tämä on nerokasta


Mutta vakuutan että viimeistään kun tulen käymään, niin olet sinäkin can-liiton miehiä

Tää on oikeasti helppo ja helpottaa aina vaan lisää mitä pidemmälle mennään. Omassa protokollassa asia on päinvastoin. Alussa helppo, mutta loppua kohti vaikeutuu ja vaikeutuu.

Mutta asiaa kannattaa ehdottomasti testata muullakin tavalla ja sieltä kaikki toiminnot on täysin siirrettävissä can-protokollaan. Siis kyseessähän on vain datalinkki ja minä voin pyörittää tähän kuuluvan selvitystyön ja kokeilun. Sillä aikaa sulla varmaan seviää paljon asioita moottorin virransäädöstä ym. jutuista ja saat tietoa mahdollisista uusista ongelmista, kun kokeilet käytännössä.


Hyvä tästä tulee...

Tervehdys!

Kuulin tuossa huhun että SCX kaistanvaihtomekaniikka voisi olla itse autossa eikä ratapalassa. Voiko kukaan vahvistaa tai oikaista? Käsittääkseni Carreran kaistanvaihto on itse ratapalassa.

Lisäksi jutellessani Englantiin kuulin että valmisteilla on kaksi riippumatonta digitaalista järjestelmää. Toinen ranskalainen ja toinen taisi olla englantilaisten kehitelmä. Onko kukaan törmännyt linkkeihin?
Samassa keskustelussa Slotcityn edustajan kanssa kuulin että Scalextric julkaisee oman digitaalisen järjestelmänsä tammikuussa 2004. Jännityksellä odotamme pitääkö tämä paikkansa.

Samin kanssa olemme yksimielisiä siitä että paras tie valmiiseen ratkaisuun on radiokomponenteissa. Testien jälkeen tiedämme enemmän.

T: Julius

Moi!

Aikanakin SCX:ssä kaistanvaihto näyttäisi olevan autossa
eli ohjurista tulisi esiin pieni tappi tarvittaessa,
katsokaa tarkemmin oheisen linkin jutusta.

www.slotcenter.net/fabricantes/1 ... stem01.htm

t. Jartsu

Jartsu kirjoitti: Moi!

Aikanakin SCX:ssä kaistanvaihto näyttäisi olevan autossa
eli ohjurista tulisi esiin pieni tappi tarvittaessa,
katsokaa tarkemmin oheisen linkin jutusta.

www.slotcenter.net/fabricantes/1 ... stem01.htm

t. Jartsu

Kiitoksia linkistä! Muistatko vielä urlia johonkin käännöskoneeseen, johon voisi copy/pasteta tuon espanjan ja tuloksena olisi vaikka remu-englantia?

Ajateltiin hylätä toi autoon rakennettava mekaniikka (autojen pitäisi olla ihan normaaleja ja muutos digiautoksi tapahtuisi vain lisäämällä digipalikka moottorin ja radasta tulevien karvojen väliin).
Sitten yritetään saada piirilevy mahd. pieneksi niin, että mahdollisimman monia vanhoja autoja pystyisi ajamaan digisysteemissä.

Onko ideoita kaistanvaihdon toteutukseen niin, että mekaniikka olisi ratapalassa? Auton ja ohjausyksikön välillä olisi käytettävissä kaksisuuntainen datalinkki ja auton ja kaistanvaihdon välissä autosta ratapalaan oleva yksisuuntainen datalinkki. (datalinkit on langattomia)

Noilla eväillä pitäisi saada mahd. yksinkertainen, mutta toimiva kaistanvaihtosysteemi. Erillaisten antureitten käyttö radassa mahdollista ja tiettyyn rajaan asti myös autossa.

T:Sami

Moi!

Itse tulkkasin sitä tuolla espanja-englantia käännöksellä

babelfish.altavista.com/babelfish/tr

Eka url sinne vaan ja klikkailemaan, tulkkaa myös alasivut samalla.

Äkkiä ajatellen autossa olevan mekaniikka voi olla hyväkin juttu, koska
silloin ihan peräkkäin ajavat autot voivat tehdä omat ratkaisut toisistaan riippumatta.
Radassa olevaa mekaniikkaa voi olla vaikea tehdä riittävän nopeaksia.

t. Jartsu

Jartsu kirjoitti: Moi!

Itse tulkkasin sitä tuolla espanja-englantia käännöksellä

babelfish.altavista.com/babelfish/tr

Eka url sinne vaan ja klikkailemaan, tulkkaa myös alasivut samalla.

Äkkiä ajatellen autossa olevan mekaniikka voi olla hyväkin juttu, koska
silloin ihan peräkkäin ajavat autot voivat tehdä omat ratkaisut toisistaan riippumatta.
Radassa olevaa mekaniikkaa voi olla vaikea tehdä riittävän nopeaksia.

t. Jartsu

Toi pointti on myös aivan totta. Täytyy yrittää kummastakin tavasta miettiä mahdollisimman yksinkertainen tapa ja päätellä sitten ratkaisu. Olisiko ideaa, miten autoon sijoitettu systeemi vaatisi mahdollisimman vähän muutoksia itse autoon? Itsellä kävi mielessä, että esim: scalen ohjaimen korvaisi jollain modifioidulla, niin ettei itse autoa joutuisi muuttamaan, mutta silti pitäisi löytää joku helppo tapa. (onko sähkomagnetiikan alueella mitään pientä/kevyttä ratkaisua, niin ettei varsinaista mekaniikkaa tarvittaisi tms....)

Eli tuossa on paljon pohdittavaa ja ehkä kannattaakin pohtia huolella läpi, niin että sitten kun kaistanvaihdon toteuttamisen aika tulee, niin on robusti ja mietitty ratkaisu:)

ps. kiitoksia kääntäjä linkistä

"The control of the race is entrusted to an intelligent marker of design in tower similar to the used ones in Indianapolis. At every moment it indicates the number of returns of each one of the cars and the runner to us who goes in head.

He is really spectacular to be present at the exit of six models ready in grill and the beginning of a competition modality that until the moment we could not enjoy the fans to slot. Polemans will have to in front of defend their position the pilots who will try to advance them to the arrival of the first crossing."

Hauskasti käännetty, mutta selvisi noin suurinpiirtein mikä toi torni on. Olin aluksi näkevinäni siinä antennin, muttei se ilmiselvästi sitä olekaan...

Sami kirjoitti: Olisiko ideaa, miten autoon sijoitettu systeemi vaatisi mahdollisimman vähän muutoksia itse autoon? Itsellä kävi mielessä, että esim: scalen ohjaimen korvaisi jollain modifioidulla, niin ettei itse autoa joutuisi muuttamaan, mutta silti pitäisi löytää joku helppo tapa. (onko sähkomagnetiikan alueella mitään pientä/kevyttä ratkaisua, niin ettei varsinaista mekaniikkaa tarvittaisi tms....)

Voisikohan esim. tuota SCX Digitalin ohjainta hyödyntää sellaisenaan? Sitä varmasti on saatavana irtotavarana, kunhan vaan ensin ilmestyvät, ja saattaisi sopia pienellä vaivalla autoihin. Samaten sen ohjauksen voisi ainakin olettaa (tai toivoa) olevan simppeliä...

Ai niin, SCX:n sivuilla puhutaan "julkaisun" olevan Helmikuu 2004. Saakohan Slot City tuota muka jo etukäteen?

salm kirjoitti:

Sami kirjoitti: Olisiko ideaa, miten autoon sijoitettu systeemi vaatisi mahdollisimman vähän muutoksia itse autoon? Itsellä kävi mielessä, että esim: scalen ohjaimen korvaisi jollain modifioidulla, niin ettei itse autoa joutuisi muuttamaan, mutta silti pitäisi löytää joku helppo tapa. (onko sähkomagnetiikan alueella mitään pientä/kevyttä ratkaisua, niin ettei varsinaista mekaniikkaa tarvittaisi tms....)

Voisikohan esim. tuota SCX Digitalin ohjainta hyödyntää sellaisenaan? Sitä varmasti on saatavana irtotavarana, kunhan vaan ensin ilmestyvät, ja saattaisi sopia pienellä vaivalla autoihin. Samaten sen ohjauksen voisi ainakin olettaa (tai toivoa) olevan simppeliä...

Ai niin, SCX:n sivuilla puhutaan "julkaisun" olevan Helmikuu 2004. Saakohan Slot City tuota muka jo etukäteen?

Niin, sen näkee sitten, että minkälainen ohjain siinä on. Itse epäilen sen olevan scalen ja muiden autoratatuotteiden tavoin (kierroslaskurit ym..) hivenen epäonnistunut, koska on tosiaan hankala miettiä hyvää ratkaisua autoon, saatikka valmistaa sitä halvalla sarjatuotannossa, mutta toivottavasti se on edes paremmin funtsittu, kuin scalen kierroslaskurien mekaniikka.

On parikin tapaa, miten kaistanvaihdon saisi rataan toteutettua vähintäänkin yhtä nopealla vasteajalla, kuin autossa oleva tappi (niin että auto todella vaihtaa kaistaa vaan ollessaan tasan risteyksen alueella. Risteys ei kääntyisi hetkeäkään aiemmin tai myöhemmin), mutta toinen niistä vaatisi kuitenkin jonkin valoemitterin käyttöä ja sehän taas tarkoittaisi reikää auton pohjassa. Toinen taas toimisi niin, että auto lähettää ratapalalle käskyn vaihtaa kaistaa ja kaistanvaihto tekee sen heti kun havaitsee auton valoanturillaan. Näinkin siitä saisi nopean ja se ei häiritsisi muuta liikennettä peräkkäinkään ajettaessa.
Täytyy ehdottomasti katsoa, miten SCX:n ohjaintappi on toteutettu, heti kun vaan vähänkin jossain vilauttavat kuvaa siitä.
Kun tarpeeksi heitää ideoita, niin on ainakin mistä valita. Lisää vaan.

Jos näet, jossain tarkempaa juttua autojen tekniikasta, niin pistä urlia tännekin.

No löytyihän se ranskalaisten systeemi! Mielenkiintoinen linkki:

www.miniracing.fr/davic_eng.htm

Tämä täytyisi peitota!

T: Julius

PS.
Löytyisikö kiinnostunutta puutyöharrastajaa tekemään meille X-kaistanvaihtopalan joka toimii junavaihdeperiaatteella?
Mielellään Scalextricin raideleveys ja kiinnikkeet. Pituus esim 2xScale suoraa. Lahjoitamme palan tekijälle ohjauselektroniikan usean auton ajoon (mikäli saamme sen toimimaan)

Tervehdys!

Päivitetään nyt sitten tätäkin haaraa.

Siis digiprojekti etenee. Ensimmäisen proton piirilevyt lähetetty valmistukseen Espanjan piirilevytehtaalle. 2 levyä. Toisessa kontrolleri ja RF, toisessa poveri ja PWM. Levyjen mitat: 15 x 45mm ja 12 x 25mm. Näiden olisi autoon mahduttava. Levyt sisältävät SSOP koteloisia eli erittäin pieniä komponentteja - tavallisen harrastajan valitettavasti tosi hankala kasata näitä piirilevyjä. Joulukuun/tammikuun puolella toivottavasti tiedämme sitten enemmän siitä miten systeemi lähtee toimimaan tai ei.

Vieläkin on se X-palan tekijä hakusessa. Rupean kohta itse valamaan polyuretaanista testikappaleita jos tekijää ei pian löydy.

Julius

Olen mielenkiinnolla seuranut digin keskustelua. Itse en sähkötekniikasta ymmärrä mitään mutta olen hyvä käyttämään valmiita ratkaisuja.

Huomasin saksalaista slottilehteä Car-On-line lukiessani webbiosoitteen, joka räätälöi erilaisia rataosaratkaisuja, josta myös radan "vaihdeosaa" voisi tiedustella.

www.pitslot.de/

Ovat tehneet yleisimmistä rataosista erilaisia LeMans -lähtöja, konvertteriosia Carrera-Ninco, Carrera-Scalextric ym.

T: Matti

Tervehdys!

Kiitokset Matille vinkistä. Digiprojekti etenee. Ensimmäisiin levyihin on saatu komponentteja sen verran kiinni että Sami on testannut että radiolinkki pelaa. Seuraavaksi Sami varmaankin testaa kuinka hyvin lähetin/vastaanotinlevy sietää slottiauton häiriöitä. Mulla olisi nakkina näköjään tuo ratapala ja autoon tuleva anturiratkaisu. Softanvääntöön voin alkaa kunhan Sami tsekkaa ovatko suunnittelemani levyt tarpeeksi hyviä että niitä kannattaa ruveta kehittämään.

Hieman olen huolissani hinnoista. RF chippi ja teollinen piirilevy muodostavat valtaosan hinnasta. Protoversio on tietenkin kallis, n. 20euroa/levy piireineen kasattuna. Levy on monikäyttöinen RF lähetin-vastaanotin. Tarvitaan 1kpl autoon ja 1kpl ohjaimeen. Mikä tahansa ohjain käy. Jos projekti etenee hyvin niin seuraavaksi olisi hintaa saatava tiputettua vähintään puoleen.

Yritetään päivittää tässä projektin etenemistä. Hienoa että joku seuraa.

T: Julius

www.scalextricdigitalsystem.com/

SCX Digital on nyt esitelty virallisesti Espanjassa.
Autot maksavat normaalin 28€ sijaan 49€ eli jos
normaali hinnoittelu toteutuu täällä härmässä niin
pirssit maksavat 100€ !

The nightmare has begun kuten eräs sanoi Slotforumissa :lol: