Peugeot 307 on ollut autoratavalmistajien suursuosikki kuluneen vuoden aikana. Mallihan löytyy muistaakseni Nincolta, SCX:ltä ja Carreralta ja nyt sitten Scalextric toi markkinoille oman näkemyksensä aiheesta.
[url:3d37q7tk]
www.scalextric.co.uk/pages/prod_det.aspx?id=6326
[/url]
Scalextricin Pösön tekee erityisen mielenkiintoiseksi sen voimansiirtotekniikka. Komponentit ovat samat kuin Scalen Skoda WRC:ssä, mutta Pösön Mabuchi 'S' moottori on sijoitettu poikittain etuakselin taakse. Voima välitetään sitten hammaspyörin etuakselille josta hihna välittää sen taka-akselille. Mielenkiintoinen ratkaisu joka todennäköisesti on ensimmäistä kertaa käytössä massatuotantoura-autossa.
Onko ratkaisusta sitten jotain todellista etua radalla? Siitä lahjomaton STF-pikatestaaja päätti ottaa selvää :twisted:
Auton ohjurina on samantyyppinen "irtolevyohjuri" kuin muissakin nykyscaleissa, mutta etuvedon vuoksi ohjurille on tehty parin millin pystysuuntainen joustoliike. Ratkaisun tekninen toteutus on mielestäni hieman huono sillä ohjuri heiluu kiinnityksessään melkoisesti. Kun auton laittaa tasaiselle pitolevylle voi myös havaita, että ohjuri ei mene uraan kuin 3-4 mm auton ollessa pyöriensä varassa.
Taas suoraan paketista siniselle uralle. Magneetin kanssa neliveto ei juurikaan tunnu ajossa muuten kuin lisääntyneenä kitkana. Auton suoranopeus on selvästi huonompi kuin perinteisillä 2-vetoautoilla. Myös kaarteissa meno on aika ahdistuneen tuntuista. Lähtökiihdytyksessä etuveto tulee esiin. Pösö selvästi ruopaisee vaikka siinä on magneetti. Realistista, mutta kello tuskin tykkää.
Eikä se tykännytkään. Paras kierrosaika oli 8,90 s. Aika oli yllättävänkin heikko sillä Pösö näyttää jäävän Skodalle puoli sekunttia mikä on paljon. Osansa tähän toi se, että auto ei pyynyt magneetinkaan kanssa urassa kovin hyvin; sillä ei pystynyt runttaamaan kunnolla. Aiemmin mainitsemani seikka, että ohjuri ei mene riittävän syvälle uraan tuli selkeästi esille esim. epätasaisen ratapalasauman ylityksessä. Pösö putosi aika herkästi niistä pois.
Entä sitten ilman magneettia? No, selvähän se, että sama ohjuri ongelma vain paheni. Auton pito tuntui varsin hyvältä mikä lienee nelivetotekniikan ansiota. Jos auto pysyi urassa se oli varsin kiva ajaa ja meni kaarteet läpi tasaisessa pikkusladissa. Parhaaksi kierrosajaksi tuli 11,75 s. Aika on Fin Cup mittakaavassa varsin vaatimaton ja tuosta pitäisi nyhtää pois vähintään 1,5 sekunttia jotta sillä kerkiäisi ralliluokassa. Voi olla toivoton tehtävä kovallekin virittäjävirtuoosille. Toisaalta on sanottava, että vertailussa muihin nyky scaleihin ilman magneettia Pösön kierrosaika on ihan kelvollinen.
Testirutiinista poiketen testasin Pösöä vielä punaisella uralla joka on tasaisempi. Auton sai pysymään paremmin urassa, mutta en minä sillä yhtään kovempaa päässyt: 11,80 s.
Lopuksi vielä testi etuvetoisena. Tämä oli helppo toteuttaa poistamalla vetohihna. Etuvetoisena Pösö kulki huomattavasti vapautuneemmin ja esim. pääsuoralla meno oli selvästi kovempaa. Selvä todiste vetohihnan aiheuttamasta melkoisesta tehohäviöstä. Nyt etupyörät löivät enemmän tyhjää, mutta ihan hyvä auto oli ajaa. Kierrosajat (11,75-11,80 s) olivat ihan samoja kuin nelivedolla.
Testin perusteella Hornbyn erikoisesta vetotavasta ei mitään kummoista hyötyä ole. Pienellä virpomisella autoon saa kuitenkin varmasti kummasti lisää kyytiä. Esim. Jos ohjurin saisi uppoamaan uraan hieman syvemmälle niin auton ajovarmuus tulisi taatusti paremmaksi ja sen hauskuus pääsisi paremmin esiin.
En usko, että mitään vallankumousta kisahommissa Scalextric Pösö tulee aiheuttamaan, mutta teknisestä näpräämisestä kiinnostunut kuski saanee siitä auton jolla voi ainakin yrittää kiusata perinteisiä kaksivetovehkeitä...
-kaitsu
.png){kind=spacer}