Hän on Timo Rinta-aho, Irwin Goodman fani ja keräilijä.
Itse tutustuin Timoon Tuurin Kummitustalolla, kun sain tietää että siellä olisi Irwin näyttely 7.-8.8.2021. Tuotteita oli lupausten mukaisesti ihan laidasta laitaan: C-kasetteja, kuten harvinaisempiakin 8-raita kasetteja, älppärit, sinkut, nuottivihot, cd:t, kirjallisuutta, ns. purkkakuvia, erilaista dokumentaatiota sekä lehtiä.
Näyttely oli käymisen arvoinen, kerrankin sai tutustua samankaltaiseen Irwin faniin -joka oli myös ”hurahtanut” Irwin Goodmanin musiikkiin. Varsinaisen keräilyharrastuksen Timo on aloittanut vasta Irwinin kuoleman jälkeen, mutta kolmenkymmenen vuoden keräilyn tuloksena onkin materiaalia ja tuotetta kertynyt todella paljon.
Itseäni on jo pitkään kiinnostanut rakentaa omille webbisivuille Irwin Goodman sivut ja tavoitteena on ollut että joskus saisin kuvattua kaiken Irwin materiaalin omille sivuille, kirjallisuutta ja periaatteessa kaikki CD:thän siellä jo onkin kuvattuna. Nyt oli oiva tilaisuus tehdä tuttavuutta ja varovaisesti kysellä kiinnostaisiko Timoa yhteistyö kanssani, jonka tuloksena olisi materiaalin kuvaaminen ja saattaminen kaiken kansan nähtäville – olisihan se monelle muullekin Irwinin materiaalin keräilijälle oiva paikka nähdä millaista materiaalia sitä on tehty ja mitä voisi itsekin yrittää maailmalta löytää.
Sain sovittua Timon kanssa treffit syyskuun alkuun ja päätinkin kerätä kuvauskamppeet ja suunnata keulan kohti Töysää. Vastaanotto oli lämmin ja mukavan rento fiilis koko päivän Timon ja Marittan kanssa. Juttua olisi riittänyt vaikka kuinka pitkään. Kuvattavaa oli paljon, kaiken kaikkiin taisi semmoinen 750 kuvaa tullut otettua. Nyt on kuvien editointi menossa ja pikku hiljaa niitä päivittelen tuonne webbisivuille! Hienoa oli että sain itsekin kartutettua Timon Irwin kokoelmaa – lahjoittamalla sinne C-kasetti paketin joka myös Irwinin tuotannon diskografiaan on mukaan listattu: nro84 Parasta 60-lukua – Juha ’Watt’ Vainio / Irwin Goodman V950.
Materiaalia kuvatessa juttu kulki koko ajan, erilaisista kappaleista – sen ajan hetkestä – muistellen mennyttä historiaa … Jopa niin, hyvin että tarkempi inventaario kotona havaitsi muutamat puutteet, tarkistusten jälkeen sain Timolta muutamat kuvalisäykset 🙂
Tumma virta on kappaleena sellainen, joka on meillä molemmilla syvällä sielussa Rakkaana kappaleena.
- Timo soittaa myöskin akustista kitaraa ja hänen kummitätinsä muistotilaisuudessa hänellä oli kunnia esittää ”Tumma virta” kappale, kummitätinsä toiveiden mukaan.
Olen tähän alle ottanut lisää materiaalia Timon kahdesta eri näyttelystä, joista on sekä Lakeudenportti.com että Viiskunta.fi tehneet omat juttunsa: julkaisen nämä materiaalit heiltä saadulla luvalla.
*****
*****
LÄHDE: Lakeuden portti Lakeudenportti.com
Keräilyn kohteena Goodman..
IRWIN IHANTEENA TIMO RINTA-AHOLLA
”Kylläpä täällä on yllättävänkin paljon muistoesineitä Irwin Goodmanista. Taitaa olla eniten yhtä aikaa nähtävänä kuin missään Suomessa ja koko maailmassa” ! Näin sanailivat useammat Hakojärven kylätalon liikuntasaaliin lauantaina saapuneet.
”Enpä osaa sanoa onko minun vuosikymmenien aikana keräämäni levyjen-, julisteiden-, paitojen ym. esineiden määrä Irwinistä runsain Suomessa. Yli 500 kappaletta niitä minullekin on kertynyt”, myhäili kylätalolle suositun kansanlaulajan 75-vuotisnäyttelyn laittanut Timo Rinta-aho. Rinta-aho kertoo, että hän on pikkunassikasta asti ollut ihastunut Irwinin sanoittamien ja esittämien laulujen aiheisiin. Ja niinhän on varmasti useammat muutkin suomalaiset. -Olen myöskin itse niitä soitellut ja laulellut omaksi iloksi sekä toistenkin kuultavaksi.
Goodmanin kappaleiden aiheina ja teemoina olivat yleisesti muun muassa suomaisille läheiset verotuksen, poliitikkojen ja yleensä herrojen arvostelu. Lisäksi kansan tuntojen ja elinolojen, alkoholin, rahatalouden ja hauskanpitojen tulkinta oli suositun laulajan ja kitaransoittajan aiheina, tarkentaa Timo.
Irwin Goodman, oikealta nimeltään Antti Hammarberg syntyi Hämeenlinnassa ja kuoli Haminassa. Irwin oli todellinen kansan viihdyttäjä ja kansanlaulaja sanan todellisessa merkityksessä sekä paljon muutakin, kuten säveltäjä ja sanoittajakin. Timo Rinta-aholla on mm. Irwin aiheisia paitoja runsaasti. -mutta niitä ei malta omassakaan käytössä kuluttaa…
Timo Rinta-aholla oli Hakojärven kylätalon liikuntasalissa yli 500 erilaista Irwiniä esiintuovaa kapinetta näytteillä. Hänellä oli- ja on rehvakkaan juopon imago, hänen tyylinsä vaihteli puoliakustisesta folkista sähköiseen rock-henkiseen musiikkiin.
Useat hänen menestyneistä kappaleistaan yhdistelivät saksalaista schlageria ja suomalaista iskelmää. Irwin oli ensimmäisiä suomalaisia artisteja, joka ei tyytynyt käännöskappaleisiin. Hän sävelsi ne itse ja levytti omia sävellyksiäänkin yli 200. Vexi Salmi sanoitti levytyksistä suurimman määrän. Sävellyksistä vastasi 1980-luvun puolestavälistä alkaen pääosin Kassu Halonen. Irwin ei pystynyt toisen korvan kuuroutimisesta johtuen enää säveltämään. Irwinin 4 vuosikymmenelle kestäneen uran suosion huipulta jäivät voimakkaimmin historiaan ”Rentun ruusu” ja ”Ryysyranta”.
Monta muutakin protestilaulua on vielä nykyaikanakin ja tulevaisuudessakin suomalaisten suosikkeja. Timo Rinta-aho kertoo aloittaneensa Irwiniin liittyvien esineiden, julisteiden, paitojen, päähineiden, levyjen ym. ym.., keräämisen innokkaammin heti laulajan kuoleman jälkeen.
Keräyskokoelman valikoima on lisääntynyt ostamalla ja myöskin lahjoituksien kautta. – Niin kauan on suunnitelmissa Irwiniä kerätä, kun terveys sallii ja sellaisia esineitä ym. on saatavissa, jollaisia ei minulle jo ole, tarkentaa Timo Rinta-aho.
*****
*****
LÄHDE: Viiskunta.fi
Viiskunta.fi Julkaistu 05.08.2021 15:02
Näyttely nostaa muistoja Irwinistä – Timo Rinta-aho on kartuttanut kokoelmaansa 90-luvulta saakka
Laulajan testamentti on Irwinin esittämistä kappaleistayksi hakojärveläisen Timo Rinta-ahon mielibiiseistä.
– Kun numeroilla elämässä pelataan, tulee pelistämmekerran ventti, missä numeroita ei ole ollenkaan. Se onlaulajan testamentti, Irwin laulaa Vexi Salemn sanoittamassa (=alkuperäisessä artikkelissa asiavirhe tällä kohtaa) kappaleessa.
Rinta-aholla on varsin kattava ja monipuolinen Irwin-kokoelma, jonka hän tuo viikonlopuksi esille Kai Lavilan Kummitustalolle Tuuriin. Kokoelmaan kuuluu levyjen lisäksi paljon muutakin materiaalia, nuottivihkoja, julisteita ja esimerkiksi purkkapaperikuvia 70-luvulta. Esillä on myös mm. Ryysyrannan kauppakirja ja rakennuspiirustukset.
Rinta-aho kertoo kiinnostuneensa protestilauluilla aloittaneesta laulaja ja säveltäjä Irwin Goodmanista alias Antti Yrjö Hammarbergista (1943 – 1991) jo kouluaikana 60-luvulla. Kun kansantaiteilija 90-luvulla kuoli, Rinta-aholle iski halu saada kokoon hänen kaikki biisinsä. Nopeasti keräilyinto laajeni muuhunkin materiaaliin, jolle hän puolisonsa Maritta Rinta-ahon kanssa on sittemmin varannut kodistaan kokonaisen huoneen.
– Olin Mustikkavuorella hänen keikallaan vuonna -76, kun olin 17. Mieleeni jäi se, kuinka Irwin ei tullut lavalle takahuoneesta vaan käveli korokkeelle tanssilavan läpi välillä ihmisten kanssa jutellen.
Irwin-aineistoa Rinta-aho hankki ensin messuilta mutta viime vuosina hankinnat on tehty pääosin nettihuutokaupoista.
Harvinaisuutena hän esittelee postikorttisinglen, joita ei koko Suomessa ole säilynyt kymmentä enempää.
– Ne ovat paperista tehtyjä singlejä, joita on lähetetty lahjoina. Kyllä sen soidakin pitäisi, mutta en ole uskaltanut kokeilla, ettei vaan mene rikki.
Irwinin musiikillinen elämänkerta-boxin hän kertoosisältävän kaikkiaan 327 laulua.
– Harmi, että Mini-mini-maallista -kappaleesta minulla on vain huono tallenne. Sillä biisilllä hänen oli määrä yrittää Euroviisuihin, mutta ei voinut osallistua karsintoihin, kun oli Saksan reissullaan menettänyt äänensä, Rinta-aho selvittää.
Irwin oli kansanlaulaja, jonka muusikko elämää sävytti alkoholi.
Lavila ja Rinta-aho tietävät alkoholin tarttuvan muusikon elämään helposti. Olosuhteet ja mahdollisuudet siihen ovat olemassa. Elämä on epäsäännöllistä ja kiertäminen käy raskaaksi. On pitkiä odotteluja ja keikan jälkeistä hotellielämää. Tarjoajia aina löytyi.
– Melkoista vuoristorataa hänen elämänsä oli. Monta kertaa hän ponnisti pohjalta uudelleen menestykseen. Menestys toi rahaa, mutta se ei hänellä pesää tehnyt.
Vaikea sanoa, olisiko Irwiniä muusikkona ja ilmiönä ollut ilman alkoholia ja minkälaiseksi hänen imagonsa siinä tapauksessa olisi muodostunut, miehet kertovat.
Kai Lavila uskoo, että näyttely kerää viikonlopun aikana kävijöitä kauempaakin.
– Kyselyjä on tullut. Irwinistä tulee kirja marraskuussa. Sen kirjoittajakin ilmaisi kiinnostuksensa näyttelyä kohtaan, muttei vielä osannut varmaksi sanoa, pääseekö paikalle.
– Vieraat tuovat mukaan omat muistonsa ja tarinansa Irwinistä. On hänen kanssaan soittaneita muusikoita ja keikoilla käyneitä. Juttua varmasti riittää, kun tarinoille on kiinnostuneita kuuntelijoita.
Yläkertaan Lavila lupaa laittaa Irwinin musiikkia soimaan tauotta molemmiksi päiviksi. Hänellä on jo 14 tuntia kronologista soittolistaa kerättynä.
– Lisäksi tulee varmasti jammailtua, kun soittajia on paikalle tulossa.
Kummitustalon näyttelyjä valitessaan Lavila sanoo tarttuvansa mielellään joko paikallisuuteen tai musiikkikulttuuriin. Tämä näyttely täyttää pyrkimyksistä molemmat. Näyttelyyn on vapaa pääsy. Se on avoinna sekä lauantaina että sunnuntaina iltapäivisin.
Eeva-Liisa Kulju
Timo Rinta-aho toi Irwin-kokoelmansa aarteita Kummitustalonnäyttelyyn puolisonsa Maritta Rinta-ahon kanssa.
KUVA: EEVA-LIISA KULJU