Lisää Minejä! - ja jotain muutakin /ModeEdit

Näyttää tosi pahalta tuo minien määrä NM-kisoissa! Nyt on viimeinen aika tehdä jotakin, jotta saadaan uusia minejä harrastuksen piiriin!!!!

Missä on muiden kerhojen minit? Hyvinkää tuottaa joka kausi ainakin muutaman uuden minin, mutta ei sillä pitkälle pötkitä! Missa on toisten kerhojen minit? Miksi kisat ei kiinnosta, jos kerhossa on minejä. Onko jossakin systeemissä jokin vika?!!! kohta loppuu junnut ja siteen sportit!

Onko se pohjimmillaan siinä, että minin mukana pitäisi aina olla joko isä taikka äiti kisamatkalla? Ja vanhemmilla on kuitenkin muutakin tekemistä, ja saattaahan siellä perheessä olla myös muita sisaruksia, jotka tarvitsevat vanhempiaan. Ei siinä lähetä kisamatkalle yhden kanssa. Tosin seisoohan ne aktiivivanhemmat kaukalon reunallakin talvisaikaan ja haukkuu tuomareita

Vakavasti ottaen: Meiltä loppuu minit!!!! Jotakin pitäisi tehdä ja se ei ole ratkaisu, että kustannuksia nostetaan taikka sarjoja yhdistetään. Tässä on miedän kaikkien kuitenkin muistettava, että kun toiseen suuntaan kumartaa, niin toiseen suuntaan pyllistää. Jos sarjoja yhdistetään niin se voipi aiheuttaa myös osanottajakatoa (mielekkyys luokkajakoon katoaa).

Nyt rakentavia ajatuksia kehiin, jokaisella niitä kuitenkin tuntuu olevan!

HYVINKÄÄ, Pienoisautoilua jo 35 vuotta

Pohdiskelua:

- onko slotti teknisesti liian vaativaa nykyajan uusavuttomille ja kiireisille ihmisille? Kädentaitoja ei vain ole riittävästi, eikä niitä ehditä/jakseta opetella? Itse pyöritän kotirata-autoihin (Scalextric yms.) pohjautuvaa kerhoa. Jopa näiden huoltaminen/säätäminen näyttää olevan monelle harrastajalle varsin vaativaa. Mielestäni edes kohtuullisen EM24-auton rakentaminen on jo vaativuudessaan ihan eri luokkaa. Pitäisikö slottiin olla joku teknisesti äärimmäisen helppo ja yksinkertainen sisäänheittoluokka?

- Toisaalta. Juttelin viime viikolla Keuruun SRK:n slottikerhon pyörittäjän kanssa. Heillä on toiminnassa kuulemma 60-70 (!) aktiivista nuorta! Mutta valtakunnan kisatoimintaan ei kiinnostusta ole. Onkohan tämmöisiä vastaavia paikallisesti aktiivisia kerhoja muuallakin Suomessa? Pitäisikö näitä yrittää houkutella mukaan? Pitäisikö kerhosarjoja yrittää laajentaa myös näiden "epävirallisten" kerhojen suuntaan?

- Kilpailu nuorison "sieluista" on kovaa. Paikkakunnan muu tarjolla oleva aktiviteetti vaikuttaa huomattavasti. Nokialla on kovasti yritetty tehdä töitä junnujenkin saamiseksi harrastukseen. Laihoja ovat olleet tulokset. Sen sijaan Lempäälässä junnutoiminta on UA:n puolesta ollut varsin vilkasta.


-kaitsu

Toteutimme Vaasassa StartLine-autourheilukoulun. "Koulun" pituus on yksi vuosi. Kokoontumisia alussa 2-4 viikon välein. Koulun lajeina Karting, RC-autot, ura-autot ja JM/nopeus. Koulun lukukausimaksu on 50euroa, joka kattaa paperimateriaalin, kerhon autojen lainan, kahvit/mehut jne.
Itse ajattelin 50euron maksun olevan liian korkea, mutta ei.
Koulun tarkoitus oli että uudet harrastajat pääsevät kokeilemaan kaikkia lajeja pienin kustannuksin, jolloin on helpompi valita mikä laji kiinnostaa eniten.
Koulussa on nyt 13 nuorta, joista vanhin on 13-vuotias. Osallistujien iän myötä JM/nopeus jäi informaatioasteelle ja kaatovideoiden katseluun. Toki siihenkin lajiin mennää tutustumaan tarkemmin kesällä JM-kisojen ryhmämatkalla.
RC- ja ura-autoja nuoret ovat jo päässeet ajamaankin teoria lisäksi, kartingista on teorialuento pidetty ja seuraavaksi päästään asfaltille kokeilemaan ajoa.
RC-autoista kiinnostuneista 2 on jo ostanut itselleen auton ja ura-autoilijoita on tullut 4 lisää. Ura-autoilussa oman auton ostoa edisti melkoisesti Impiren tarjous Parman moottorilla olevasta ministä.
Oman auton ostaneista yksi isä otti kolvin käteen ensikertaa elämässään, eikä muutkaan olleet koulun käsitöitä enempää kolvailleet.
Emme lähteneet rakentamaan uusille autoja, vaan annoimme kotitehtäväksi lukea Kimmon tekemän autonrakennusoppaan läpi ja työkalut ja kolvi käteen. Näytimme mitä ja kuinka tehdä ja sitten itse kokeilemaan. Ja kyllä niistä autoja tuli. Omasta kokemuksesta voin sanoa, että parempi näin kuin ostaa valmis auto. Aloittaessamme Impireltä tuli valmis auto ja kesti kyllä kauan ennen kuin alkoi ymmärtämään mitä tehdä kun jotain oli vikana (eikä vieläkään tunnua aina tietävän).

Kerholla on onneksi myös biljardi, ilmakiekko ja futis pelit, joilla nuoret pääsevät pelailemaan. Ei tuon ikäiset jaksa ajella koko iltaa kuin pari ekaa kerhoiltaa. Siinä vaiheessa päästetään/työnnetään isät radalle, eikä ne sitten tahdo sieltä enää pois tullakaan.

Nähtäväksi jää, moniko näistä lähtee kilpailemaan, intoa tuntuu kuitenkin kaikilla jo olevan. Kahvojen hankinta on seuraavana vuorossa, vastuskahvoilla saa kyllä innon äkkiä laantumaan.

Neljän lisäys ei tunnu suurelta, mutta jos alkutilanne on 1 minikuski, prosentuaalinen kasvu on valtava...

Mitä kisoihin osallistuvien helpottamiseksi voisi sitten tehdä? Yksi suurista kustannuksista on hotelli, joten kerho tmv majoitukset olisivat tervetulleita. Ainakin kisajärjestäjät voisivat yrittää sopia alennushinnat johonkin tiettyyn hotelliin, johon kaikki yöpyjät herrasmiessopimuksella majoittuisivat. Tämän ei pitäisi olla kovin suuri vaiva.

Nämä ideat eivät välttämättä toimi kaikilla paikkakunnilla, mutta kokeilun arvoisia varmasti. Kulut eivät näet ole suuria ja niihinkin voi anoa tukea esim www.seuratuki.fi tai muilta järjestöiltä.

Ja vielä sen verran tarkennusta, ettei majoituksen pute ole ongelma tulevissa kapinoissa, käsittääkseni niissähän se on hoidossa.
Omalta osalta poisjäännin syynä taitaa olla matkan pituus ja muut kiireet.

Edellisen kirjoituksen ydin jäi sanomatta. Yhteistyötä muiden lajien kanssa. On helpompi saada uusia harrastajia mukaan kun lajeja on useita, kyllä ne innostuneet sieltä osaavat ura-autoilunkin puoleen. Yhteistyöllä saa myös enemmän näkyvyyttä esim näytteluissä ym. Pelkkä ura-autopöytä ei niinkään kiinnosta, mutta jos vieressä suristaa esim RC-auto rataa ympäri, saa uteliaan kiinnostumaan muistakin lajeista.

Hyvä, että Vaasassakin ideoita riittää ja virtaa tehdä...

Meillä vedettiin vuonna joka toinen kuukausi paikallisen srk:n kanssa lajiesittelyt ja päästettiin porukka ajamaan.. autorakennuskurssit sitten ideoitiin viime syksynä noiden esittelyiden jälkeen, melkein joka esittelyn jälkeen kurssille tuli 1-3 uutta kaveria. kaiken kaikkiaan tuolla saatiin mukaan about 6 uutta kaveria. noiden lisäksi valmiita autoja on myyty muutamia. pääasiassa kävijöitä asiat suuremmassa määrin kiinnosti aina siihen asti, kunnes olisi pitänyt rahan vaihtaa omistajaa.. mutta suht. tyytyväisiä ollaan siihen mitä noilla saatiin uusia harrastajia.

samanlaisia iltoja on yhteistyössä järjestetty myöskin HNMKY:n kanssa..

me tehtiin uusi linjaus viime kevään lopulla, että uusille nuorille kuskeille, tarjotaan pääasiassa vain ja ainoastaan Flexi-5 autoa. Jos kaverin tähtäin on heti alussa kilpailutoiminta, niin sitten poiketaan tuosta, muistini mukaan 3 tai 4 TS-autoa on kurssin kautta rakennettu nimen omaan pikkukuskeja...

porukka haluaa pääasiassa tulla ajelemaan, tulee ja kulkee silloin kun itselle sopii, ei pakosta edes joka viikko.. jonkinverran kerhokisojakin vielä viime syksynä vedettiin, mutta se on nyt hieman tässä keväällä sitten jäänyt..

kyllä noi yhteistyökuviot nimen omaan muiden "nuorisoyhteisöjen" kanssa on varmaankin niitä antoisampia kosioretkiä..

kyllä tulevaisuuden näkymät varmaankin ovat semmoiset, että ainoastaan ne kerhot jotka ovat toimineet jo vuosia srk:n tiloissa, tulevat jatkossakin pystyssä pysymään ja heidän varaan tuo kilpailutoimintakin sitten tulee laskea, muutoin puolin näyttää siltä, että luokassa kuin luokassa, tulee olemaan aktiivikilpailijoita 10-20 kpl.. ja niillä määrillä mikään kerho ei tule pärjäämään.. pl. srk.. srk:n ura-auto kerhossa kun pääsääntöinen toimintaperiaate on kokonaan yksi osa "Poikakerho" -toimintaa (kilpailutoiminta on toisarvoinen asia), siten on lajin tulevaisuus henkiinjäämisen suhteen myöskin turvattu ja se on kuitenkin se pääasia.

näitä "heikkoja" hetkiä tulee ja menee, joskus aikanaan "yleisessä" luokassa nk. ES-luokka oli siinä ja siinä, että saatiin kilpailjoita edes 10 kasaan... nyt on tultu siihen, että se on suurin luokka, kun sen edelleenkin tulisi olla ehkäpä se pienin luokka..

jotain on toki pahasti pielessä, koska Mestaruuskilpailuun ei saatu edes 40 Suomalaista kilpailijaa.. 7+11+20..

nykysyteemillä tuo määrä tulee jatkossakin laskemaan, pl. kun kisat pidetään siellä missä niitä kuskejakin on.. nyt kun kisat viedään kerhoihin, missä ei ole minkäänlaista kilpailutoimintaa, niin silloin tulisi aina olla mahdollisuus sillä paikallisella kuskilla osallistua ko. kisaan ilman "velvoitteita" liittyä jonnekin seuraan ja sitten hankkia sitä lisenssiä.. ne jannut jotka noilla paikkakunnilla kulkee ehkäpä viikoittain kerholla, eivät pakosta omaa paksun lompsan omaavia vanhempia ja täten yhden kisan takia liittyminen paikalliseen mitämitäsattuu seuraan ja lisenssin ostaminen on liikaa vaadittu heiltä..

sekä EM että EJ luokat voitaisiin täysin ajaa ilman lisenssivelvoitteita, eli viralliselta nimeltään se olisi "kerhojenvälinen kisa". meidän oman lajin "historiikissa" ja tuloksissa me voimme aivan hyvin kertoa että ko. luokat ovat NuortenMestaruus luokkia, ko. status kun meidän mitämitäsattuu ns. katto-organisaatiossa on joka tapauksessa alempiarvoinen kuin AlueMestaruus.. sille ei ole minkäänlaisia esteitä, samaa voitaisiin noudattaa myöskin EuroSarja kilpailussa. ja tämä ehdotus koskisi noita EM ja EJ luokkia.. en usko, että alueellisesti muuten saadaan enempää kuskeja mukaan..

ei ole kuin pari vuotta ? kun Evijärvellä oli kisat, pari junnua oli sitten liittyneet LaihianUA:han vain tuon yhden kisan takia.. samaan aikaan kerholla oli kuitenkin lukuisa määrä muitakin kävijöitä ihmettelemässä kisahommia.. en sitten tiedä olisiko he kisaan osallistuneet, jos olisivat saaneet ajaa sen statuksella " EMF "-kerho..

samaten juuri noiden EM ja EJ luokkien kalustoasiaa voi pohtia...
rakensin pojilleni "JK:n" alustalle+Falcon7 moottorille sekä ES32 että F132 autot, ovat kovasti tykänneet ajaa niillä ja puukkasin ne sitten mukaan Lrannan kisoihin ko. luokkiin, autojen hinta on alle 50€/kpl.. eli yhteensä 200€, normikisaversiot olisivat olleet luokkaa 300€/kpl (minimi), eli 1200€... olisi 32 luokissa 4 osanottoa vähemmän, ilman noita JK paketteja... ja pojat ajaa vain sen takia, että homma on hauskaa, ajavat sitten joskus tosissaan jos kilpaileminen jaksaa innostaa...

Lappeenrannassa oli joidenkin kanssa puhetta osanottajamääristä ja siihen liittyvistä asioista.

Katselin tuossa vuoden 2004 SM-kisojen tuloksia, kun vertailin tulostasoa tähän vuoteen ja samalla huomasin, ettei osanottajamäärissä ollut juurikaan eroja. 2004 taisi olla 10kpl enemmän osallistujia kaikenkaikkiaan.

Tällä palstalla kirjoittelussa on keskitytty miltei pelkästään kaikenlaisiin sääntömuutosehdotuksiin ja aprikoitu sitä, mitä niillä olisi vaikutusta harrastajamääriin.

Kannattaisikohan palata ajassa vaikkapa 15-20v taaksepäin ja verrata tilannetta sinne. Silloin ei tilattu valmiita Tsekkirunkoja ja Slovakkisetuppeja ( joita muuten taisi SM:issä olla EJ - ja ES-luokissa varovaisestikin arvioiden 90% kaikista autoista ). Esimerkiksi kaikki rungot olivat kotimaisia teräs/messinki/lankakyhäelmiä ja ne olivat myös rakennettu Suomessa jonkun toimesta. Kaluston suhteen homma on helpottunut melko tavalla. Eurominissäkään ei tarvitse kasata/leikkauttaa runkoa tai juottaa rajoitinlankoja.

15-20v sitten oli noin kaksi kertaa enemmän osallistujia kisoissa, kuin nyt on. Muistelen, että Kotkan SM:issä 1996 oli 99kpl osanottajia ( silloisissa vastaavissa ) luokissa EM, EJ ja ES.

Mitä muuta oli tuolloin toisin? Kerhoaktiiveja oli enemmän. Ja maahantuojia/kauppiaita. Ensinmainitulla on mielestäni edelleen huomattava osuus sillä, miten saamme harrastajia mukaan.

Kerhoja oli myös paljon enemmän. Esimerkiksi Hämeenlinnasta, joka oli 1990-luvun loppupuolella ylivoimaisesti suurin kerho, ei ollut tänä vuonna valitettavasti yhtään osallistujaa.

Säännöilläkin voidaan vielä pientä helpotusta aloituskynnykseen madaltaa ja se tarkoittanee sitten sitä, että sallittaisiin EM-luokassa ainoastaan paketista ostettavat autot. Mutta kuten yllä kirjoittelin, niin kannattaa asioita pohtia hieman laajemmastikin kuin pelkästään sääntöjen näkökulmasta.

Mitä kisojen ajamiseen radoilla, joissa ei kisatoimintaa ( harrastajien muodossa ) muuten ole, tulee, niin ei me voida jokaista kisaa Helsingissä tai Hyvinkäälläkään ajaa. Vaikka näissä paikoissa puitteet loistavat ovatkin. Se, että niitä ajetaan radoilla/paikoissa, joissa on kerhotoimintaa mutta ei kisatoimintaa, toivottavasti houkuttelee mukaan kisatoimintaan lisää väkeä. Niin, ja 2010 vuoden SM-järjestäjäksikään ei ollut kuin yksi halukas seura ja 2011 vuodelle taisi olla sama homma. Eli joku = se kuka ne on halukas pitämään ja anomaan, pitää kisat.

Mitä noihin lisenssiasioihin ja NM-kisojen statukseen tulee niin siinä olen samaa mieltä, että varmaankin saataisiin kertaluonteisesti kisaajia helpommin mukaan, jos kisat olisivat harjoituskisoja. Mutta siihen liittyvää lisenssi&vakuutusasiaa käytiin loppusyksystä 2009 ihan tarpeeksi ja siihen en tässä yhteydessä enää puutu. Viestit löyty(ne)vät tältä palstalta, jos joku haluaa siihen aiheeseen palata.

Matti

Hep.

Jotenkin on tässä viime vuosina tullut sellainen vaikutelma, että virtuaalimaailman imu voimistuu vuosi vuodelta. Työmaalla sen huomaa siitä, että 10 vuodessa tulevien kädentaitajien lähtötaso on selkeästi pudonnut.

Kaikki asiat tehdään tietokoneilla taikka pleikkareilla; "oikeiden" asioiden kanssa puuhastelu jää vähälle, koska: a) ei kiinnosta, paljon kivempi pelata tai katsella musavideoita b) ei osata, ja on liian vaivalloista opetella c) vanhemmat eivät osaa opettaa ko. taitoja, kun eivät itsekään osaa d) ei ole paikkaa missä voisi tehdä.

Slotti on oikeesti tosi monipuolinen harraste; mm. suunnilleen ainoa asia joka sai meikän opettelemaan kieliä Voiton ja tappion sietäminen, yhteistyötaidot, kädentaidot, matikka (montako kierrosta pitää ajaa 2 minuutissa että voitan Jarnan, joka on n kierrosta edellä) sähkömoottoreitten perusteet ynnä muuta tärkeää.

Oikeesti tarttetaan innostavia kerhonvetäjiä, monta joka paikkakunnalle. Muuten ei homma toimi. Tarvitaan myös niitä vanhempia, jotka tulevat toimintaan mukaan kerhoiltojen lisäksi järjestämään tapahtumia ym. Joskus kysyin yhdeltä isältä, että tulisiko jeesaamaan kisajärjestelyissä, niin naurahti vain, että ehkä voi tulla sitten katsomaan, jos ehtii... aikaa tuosta jo jokunen vuosi, mutta edelleen keljuttaa.

Ei tää rahastakaan voi olla kiinni - ei esmes EM-luokassa auto, jolla kisan voi voittaa, ole rakettitiedettä. Väitän, että esim. meidän rakennuskurssilla valmistuvat autot ovat ihan kilpailukykyisiä pelejä.

Kotimaiset rungot / moottorit eivät ole hyllytavaraa varmaan siksi, ettei kysyntä ole kovin kaksista - horky sen olla pitää...

Sekään ei olis huono vaihtoehto, jos kerhoissa kasattaisiin osista vaikka EJ-runkoja - tulisi sitä rakennus- ja korjaustaitoa niihinkin.

Moottoripuolelta sen verran, että ensi talveksi saattaa olla jonkunlainen kotimainen vaihtoehto tyrkyllä ES-luokkiin. Tavoite olis saada 5 kpl set-uppeja ihan myytäväksi saakka ensi syksylle. Toteutuu, jos tarpeeksi moni ilmaisee etukäteen haluavansa nuita. Omaan käyttöön onkin jo "riittävästi".

-eemeli-

Tässä kaikessa täytyy muistaa koko ajan myös se, että yhteiskunta muuttuu... enää ei löydy montaakaan joka haluaa tehdä toisen eteen jotain, "pikkurahalla"... enemmän ja enemmän halutaan valmiita paketteja..

Oma ehdotus on edelleenkin, että NYKYISEN EM-24 auton rinnalle hyväksytään Flexi-5 runko, jos siinä käyttää samalla 16D moottoria ! Se on edullinen paketti, ja sillä opettelu on huomattavasti helpompaa kuin suoraan nykyisen EM-24 auton. Syy on se, että moottori on rauhallinen ja runko on huomattavasti parempi kuin nykysäännön mukainen runko. Mutta siis "yhdessä" ko. paketti, ei ole kuitenkaan parempi kuin nyky EM-24 auto.

Jos tuohon Flexi-5 runkoon laitettaisiin nykysäännön Mura kones, niin silloin mentäisiin huomattavasti paremmilla ajo-ominaisuuksilla paljon lujempaa kuin nykyään, mutta sitä en ole ehdottamassa...

Sen sijaan noita moottorivaihtoehtoja voi toki miettiä tuohon EM-24 luokkaankin : Onko oikein, että menestyäkseen "pikkukuskien" moottori pitää rakentaa, alusta loppuun... "?" Mun mielestä se ei ole tarkoituksen mukaista.

Suomessa ei tällä hetkellä ole kuin muutama, jotka tuota harrastaa, mitä sitten kun he lopettavat ?? Ei asioita voida rakentaa sen varaan, että joku jossain tekee autoja aloittelijaluokkaan... kyllä kilpailukykyinen kalusto pitää saada valmiina.

Aikoinaan vanha Mura -sääntö luotiin juuri sen takia, että EM/EJ luokista saatiin edullinen ja tasaväkinen luokka, koska Suomessa oli vain yksi henkilö, joka pystyi tekemään EJ luokkaan kilpailukykyisen moottorin, eikä hänkään pystynyt/tahtonut kaikille halukkaille moisia tehdä.. Tuolloinkin me odotimme vuoden/kaksi liian kauan ko. muutosta. tästä voisi enemmänkin kirjoittaa, mutta jätetään tekemätä...

Sen lisäksi, aikaisemmin jo ehdotin, että sekä EM että EJ luokka voisivat aivan hyvin olla ns. kerhojenvälisiä luokkia. Ko. kilpailuissa olisi siitä huolimatta järjestäjän vastuuvakuutusvoimassa ja kuljettajat jotka haluavat ostaa lisenssin, ostavat sen ja heillä on vakuutus myös sen kautta voimassa. Nyky-yhteiskunta ajaa kaikkia jo siihen, että on "hyvä" olla erillinen vapaa-ajan tapaturmavakuutus. Ehkäpä aikas monella tuommoiset löytyy ja junnuilla alle 18vee, ilmeisesti kaikki ko. vakuutukset kyllä korvaa harrasteen kuin harrasteen, näin on ainakin IF:llä tilanne. Samaten aikuisilla ko. vakuutus korvaa melkein mitä vain, pl. ammattimainen koppiautoilu, ammattilätkä, yms... Asiaa voidaan aina valistaa ja kertoa, että on hyvä olla vakuutukset kunnossa, mutta loppu viimeksi on sitten kyseisen junnun/vanhempien asia pohtia onko ko. vakuutus hommattava vai ei, jos heillä ei moista ole.

Itse haluan, että kisat viedään nimen omaan kerhoihin/paikkakunnille, jossa ei ole kilpailutoimintaa ja yritetään sieltä saada mahdollisimman pienillä aloituskynnyksillä porukkaa mukaan, muuten mennään edelleenkin alaspäin...

Taas toisaalta jos halutaan, että nykylinja on ok, niin antaa asian olla... aika tekee tehtävänsä ja kilpailijat katoaa..

Morojentes !

Joo, toi mitä hemmot kirjoittaa minien "uupumisesta" pitänee paikkansa. Tänä päivänä tarjontaa on paljon ,olet sitten kiinnostunut Pleikkareista,futiksesta tai jotain tältä väliltä. Ja kun nuo ns. "aineettomat" harrastukset valloittavat alaa jää kädentaitoja vaativat lajit alakynteen..valitettavasti. Täytyy tähän lisätä ettei 7-10-vuotias lapsi omaa kummoisia metallin työstämistaitoja. Vaan tuo ns. mekkaaminen jää useasti vanhemmille/kerhon jäsenille. Ja jos vanhempi kokee ettei hänestä ole tähän on hyvin usein helpompi ostaa se "pleikka" sinne olohuoneen nurkkaan.. (se laiskuus ja epäonnistumisen pelko..)

Yksi asia jonka huomasin monen muun "huoltajan" kanssa oli lajin ikäjakautuminen ( aikaa tuosta on nyt n.10-vuotta)
Silloin ajettiin esim. touring-luokkaa jolloin kaikki kuskit ajoivat toisiaan vastaan iästä viis.( korjatkaa jos "väistän muurin")

Tuolloin huomasimme että laji alkoi kärsiä Minien /junioreiden vähyydestä "touring-luokassa".
Tähän varmaan oli syynä se että kokeneemmat kuskit( ja vanhemmat +20-v) valloittivat kisa toisensa jälkeen podium/finaali paikat.=> tästä monen junnu- ja minikuskin motivaatio laski ja homma jäi kesken.( Yleensä kommentti oli: ei toi kisaaminen ole kivaa kun mä kumminkin häviän.. Eli homma oli hävitty ennenkuin senttiäkään oli ajettu!)

En tiedä muistaako moni ( Tumpin nyt ainakin pitäis) , mutta joskus ammoisina aikoina oli kuskit jaettu ikä/ pärjäämis-perusteisiin kategorioihin.

A-tason kuskit , ylin luokitus Kv-kisat ja gt-luokat min.ikä 16v.
b-junnut
c-junnut
d-junnut

D-junnut olivat niitä nuorimpia ja ns. aloittelevia junnuja. Tästä lähdettiin ja seuraavalle tasolle noustiin joko iän tultua "täyteen" tai sm/ cup- pisteiden mukaan. Aina a-tasolle saakka.

Kilpakalustona taisi olla "Spyder", "Steube"-tyyppiset rungot ja Mura:
n G-15 ja G12 moottorit. Näitä "rohjoja" juotettiin ja korjailtiin, joko kerhokaverien, ohjaajien tai vanhempien kanssa=> opittiin autojen "anatomiaa" ja virittämistä yhdessä. Näitä tietoja sitten vertailtiin mikä kombinaatio oli paras.
Nykyään taitaa olla niin ettei tällaista "porukka"-henkejä taida olla (voin ilmaista ehkä turhankin kärkkäästi..), vaan keskitytään yksilön "suorittamiseen" .=> tämä ilmiö ei koske pelkästään P-A kerhoja, vaan on yleisesti koko yhteiskunnan nykyinen toimintamalli.

Ja lopuksi:


Järjestäkää niitä kerhojen välisiä junnukapinoita ainakin kerran tai kaksi kuussa. On ihan sama ajelaanko, scalextric:in "palikkaa" tai muuta "kilpa-auto" luokkaa, pääasia on että ne junnut viihtyy ja LUO kontakteja muihin junnu/mini kuskeihin .

Kesä Terveisin

Immo

P.s


Ei se junnun harrastaminen ole yksistään junnun omaa toimintaa, vaan siihen harrastamiseen tärvitaan niitä isiä ja äitejä.
Eikä pelkästään tuomaan junnuja kerholle harrastamaan, vaan olemaan mukana aktiivisena. No nyt sitten päästään asiaan; Mitä jos vanhempi "ei osaa" mekkarin hommia? Yleensä kerho/ yhteisö- toiminnassa jokainen tekee parhaimmansa mukaan sitä mitä osaa, eli jos vanhempi ei omaa mekkarin taitoja voi hänellä olla esim hyvä ote luotsaamaan kerhotoiminnassa esim, yleismies/nais Janatuisen tehtäviä. Kerhotoiminnassa TARVITAAN KAIKKIA!

P.p.s <nyt mää lopetan tän "saarnan"

hoppamies kirjoitti: Järjestäkää niitä kerhojen välisiä junnukapinoita ainakin kerran tai kaksi kuussa. On ihan sama ajelaanko, scalextric:in "palikkaa" tai muuta "kilpa-auto" luokkaa, pääasia on että ne junnut viihtyy ja LUO kontakteja muihin junnu/mini kuskeihin .

Kyllä järjestetään, jos tämmöiselle löytyy oikeasti halukkuutta. Eli jos slottipuolen minejä/junnuja kiinnostaa lähteä kokeilemaan vähän syherömpää rataa, niin voimme järjestää Nokialla "junnukapinat" kaikille halukkaille ensi talvena. Kalusto löytyy meiltä. Vastaavasti voidaan kerätä kotirata-malliautopuolelta kasa mini- ja junnuikäisiä kuskeja ja roudata koko poppoo esim. Hyvinkäälle tai Hertsikkaan tutustumaan skaala-/siipimaailmaan. Sitähän voisi ajattaa junnuilla vaikka jonkun leikkimielisen sarjan. Hertsikassahan pystyisi vetämään yhteen putkeen vaikka kaikki ura-automuodot.

-kaitsu

Olen MF:n kanssa samoilla jäljillä, ei niillä sääntö muutoksilla kaikkea korjata.
Muistelkaahan aikaa tuolloin "kultaisella" 70 ja 80 luvulla. Ainakin täällä Hyvinkäällä kaikkien kerhokisojenkin tulokset oli isolla näkyvillä paikallislehdissä ja juttua kerhosta muutenkin. Lajin näkyvyys on kovasti kärsinyt. Ja tapetilla ja "trendikästä" on nykypäivänä tuo lasten ja vanhempien yhdessä tekeminen. Siihen rakoon pitäisi osata kiilata ja kovaa. Käyttää hyväksi tuota kovasti halveeraamaani "trendikäs" sanaa. Kädentaitojen arvostaminen on myös nousussa Sitä arvostetaan aina vaan enemmän ja sitäkin pitäisi osata käyttää hyväksi.
Meidän perheessä tuo yhdessä tekeminen ei ole koskaan ollut ongelma. Lapset on tullut tehtyä ja niille täytyy riittää aikaa. Se oma aika tulee sitten kyllä vähän myöhemmin. On kuin laittaisi rahaa pankkiin kun puuhailee lasten kanssa. Samalla tulee heille kuin salaa opetettua asioita, joita itse pitää tärkeänä.
Mä oon varmaan kaikille,jotka vaan vähänkin jaksavat kuunnella, puhunut niistä positiivisista puolista, joita tämä harrastaus on omille lapsilleni antanut. Niitä ei voi rahassa mitata.

Ja samaa mieltä olen kirjoittajan kanssa, joka kirjoitti "kerhokisojen" tärkeydestä. Pojalla kuin pojalla (ja miksei tytölläkin) on nähtävästi sisäsyntyinen kilpailuvietti. Aina kun radalla on kaksi mukeloa, syntyy väistämättä kilpailutilanne. Näitä kerhokisoja on syytä kyllä järjestää silloin tällöin ja antaa niistä "oikea" palkinto. Se kohottaa itsetuntoa kuskina mukavasti. Taisi tulla taas Salomaan eukolta sellainen sepostus, jottei kukaan ymmärrä mitä tässä lopulta yritän sanoa. Mutta se ei varmaan ole ollenkaan uutta :oops:

Ja se ettei siellä kerhoilloissa ajateta niitä muksuja verenmaku suussa. Mitä sitten jos välillä vähän juoksennellaan kaverin kanssa tai istutaan sohvan nurkassa juttelemassa? Mini-ikäisten kanssa touhutessa on tärkeintä kuitenkin se, että sillä pikku kaiffarilla on ollut kivaa ja että kerholle on kiva tulla uudestaan. Lynkatkaa, jos tarpeen. mutta tässä mun mielipiteeni.

san kirjoitti: Lajin näkyvyys on kovasti kärsinyt.

Tuo on niin totta. Ja kaikissa ura-autoilun muodoissa. Tuntuu, että jengi tyytyy siihen omalla porukalla kellarissa puuhasteluun. Laji tarvitsisi sellaisen asialleen omistautuneen tiedottajan joka hypettää lajia sekä harrastajakuntaan päin, että mediaan ulospäin.

Jean Pierre van Rossemin touhuista voi olla montaa mieltä, mutta kyllä esim. kilpailuja edeltävä hehkutus jossa spekuloidaan kuka voittaa jne. nostattaa kisafiilistä. Samoin tulosten ja jälkipuintien julkaiseminen lisää tapahtumien painoarvoa.

Olen tässä viime päivinä lueskellut julkaisua nimeltä "Pienoisautoilu ja psa-tiedote". Vuodelta 1971. Kopiokoneella tehty ja ulkoasultaan karu. Sisältö on kuitenkin täyttä asiaa. Monta kymmentä sivua tuloksia, kisa- ja matkaraportteja, rakenteluohjeita, haastatteluja (mm. zipper). Miksi tuollaisia ei enää tehdä? Nettiaikakaudella homma olisi varmasti helpompaakin kuin 1971?

Kaikilla on kiireensä. OK. LUPAAN, että jos JOKU MUU alkaa päätoimittamaan suomenkielistä ura-autolehteä tai nettilehteä, niin juttua teen siihen taatusti.

Toisaalta. Ei se helppoa ole tiedottaminenkaan. Pari kertaa olen lähestynyt Vauhdin Maailmaa ja AKK:n jäsenlehteä. Toki ymmärrän että heillä varmaa julkaistavaa riittää. Mutta sitä en ymmärrä, että asialliseen juttuideaan ei vastata edes "kiitos ei". Yhden sähköpostiviestin kirjoittamien ei voi olla kova homma.

Pojalla kuin pojalla (ja miksei tytölläkin) on nähtävästi sisäsyntyinen kilpailuvietti.

Saatiin tästä taas konkreettinen esimerkki viime torstaina kun aloitettiin kausi. Kiitos uudistetun ilmoitusstrategian meillä oli paljon uusia lapsia kokeilemassa. Kun tytöt ja pojat olivat alkuillan opetelleet hommaa kysyin klo 19.45 "haluaako joku ajaa kilpaa"? Vastaus (kuin yhdestä suusta): JOO! Sitten vedettiin muutama leikkimielinen kisa. Innokkaimmat eivät olisi lähtenee kotiin millään, mutta vanhemmat lopulta pakottivat...

Perjantaina kuulin, että joissain kodeissa pikkumies oli ollut niin innoissaan hommasta, että unikaan ei meinannut tulla.

Kun nyt saisi pidettyä tämän innostuksen yllä. Usein musta tuntuu, että lapsilla kyllä innostusta riittää hommaan, mutta vanhemmilla se loppuu nopeasti. Toki on sanottava, että nykyajan lapsilla tuntuu olevan pirusti myös noita urheiluharrastuksia. Ja hyvä hiin.

-kaitsu

Yksi asia innostuksen kasvattamiseen on myös kokeneempien harrastajien oma käytös. Kerron esimerkin erään kerho-ohjaajan mulle kertomana. Jätetään tarkemmat yksityiskohdat (nimet, ajankohdat yms.) kertomatta. Tästä on kuitenkin aikaa jo vuosia.

Vierailin jokin aika sitten eräällä slottikerholla. Rataa ei voi sanoa huippukuntoiseksi, sähköt on vähän miten sattuu jne., mutta ajettavissa rata kuitenkin oli. Kerhon vetäjä kertoi minulle, että takavuosina heillä oli vierailuja ja vastavierailuja muiden kerhojen kanssa. No, taas oli aika kun heillä vierailtiin. Paikalle tuli porukkaa joukossaan joku lajin "Suomen mestariksi" mainittu kaveri.

Itsekin rataa kokeilleena tiedän, että siinä on yksi pirun paha mutka, jopa hieman epäloogisesti sijoitettuna. No, tällä "mestarilla" oli kuulemma ollut suunnattomia vaikeuksia selvittää ko. mutka. Tästä johtuen hän ei yltänyt paikallisten junnujen kierosaikoihin vaikka oli kuulemma kovasti yrittänyt. Aikansa yritettyään kaveri oli kyllästynyt, haukkunut radan "täysin paskaksi" paikallisten kuullen ja pakannut kamansa.

Toivottavasti kyseessä on yksittäistapaus. Ei tuommoinen käytös kuitenkaan lasten innostusta lajiin kasvata. Jos ko. "mestari" olisi sen sijaan ottanut reilusti turpaan paikallisilta junnuilta ja vähän vielä kehunut näitä, niin junnujen innostus lähteä kokeilemaan slottia esim. Eurosarjaan olisi taatusti kasvanut.

-kaitsu

Täällä kanssa Ukko-pahan kanssa lueskeltu noita vanhoja 1970-luvulla painettuja lehtiä, joita ilmeisemmin oli keväällä joka vuosi jaossa. Samaa kysyn kuin Kaitsu että miksi ei enää? Jos yksi jannu kirjoittaa yhden jutun, ei se voi liikaa aikaa viedä. Aikaa jos olisi se vuosi aina tuo juttu laatia. Mä voin vaikka ne nettiin kirjoittaa puhtaaksi, jos joku raakaversiot meikäläiselle toimittaa.

Mä luulen että jokaisen kerhon ja sen jäsenen on aika katsastaa peiliin ja miettiä tykönään ja porukalla millä ihmeellä saadaan niitä uusia innostuneita kuskeja ja vanhempia kerhoille ja clubeille ajamaan pitemmäksikin aikaa kuin muutamaksi kuukaudeksi.

Internet tarjoaa lukemattomia mahdollisuuksia lajin esille tuomiselle.
Hyvinkäällä Vartti lehti teki jutun Src:stä, juttu ilmestyi Vartti-lehdessä keskiviikkona 22.9.2010. Toivon että täällä yritetään kaupata joka ikisen kisan tuloksia paikallislehteen. Onko hei vähän makeeta kun oma nimi näkyy lehdessä, voi sitten koulussa kavereille kertoa että olinpas oman luokkani vaikka kolmas. Kyllä siinä kelpaa rintaa röyhistellä ja kun vielä voisi sanoa että voitin autolla joka on ihan itse rakennettu.

Nyt Hyvinkäällä näkyy olevan aika liuta uusia kasvoja ajamassa maanantaisin. Voi jee, että se näyttää mukavalta. Isät ja äidin nostaa autoja ja voin vaikka vannoa, että jos näitä vanhempia ei pian poimita sieltä nostopaikoilta ja innosteta autonrakentamisen saloihin heillä kyllä innostus lopahtaa. Jotain kolvaamista vaan kaikille uusille vanhemmille het´sillään. On taatusti upea tunne saada jotain aikaan omilla kätösillään. I know.

Oon monesti miettinyt että mitä ihmettä meikäläinen jaksaa ja viitsii siellä kerholla aina jaloissa pyöriä, mutta kun siellä on kuitenkin aina ihan kivaa. On ystäviä, eri ikäisiä. Jotenkin kun osaisin sen mun fiilikseni niille uusille välittää. Mä en tiedä autoista tuon taivaallista. Puhun faassista kun näytän pinjonia. Ja olen ihan pihalla kun Arttu puhuu välityksisä ja muista heprean kielisistä asioista. Mutta eipä tuo haittaa. Taas mentiin sivuraiteille jo kolisten...... Mun päänuppini nyt vaan on sellainen.

Mutta laittakaa mietintämyssyyn tuo kirjoittelujuttu. It´s good idea.

Tämä menee nyt vähän aiheen sivuun, mutta siipiautoilu kärsii myös rappiosta. Siihen on mun mielestä syynä se, että tuo hoppamiehen mainitseman noususysteeminen katoaminen. Nyt Eurosport on monelle se korkein taso, vaikka sen jälkeen kuuluisi olla vielä G7. Mä taidan olla niitä viimeisiä jotka ajatteli noin.

Monien mielestä siipiautoilu on vain kaasu pohjassa ajamista, myös se aiheuttaa "inflaatiota". Totuushan on että ei se kyllä ihan niin ole, kisathan ei saa mennä pieleen jos sillä yhdellä uralla tarviikin jarruttaa. Kyllä skaala-autoilu ehdottomasti tukee siipiautoilun aloittamista, on apua kun ymmärtää auton käyttäytymiseen liittyviä asioita.

Myös edellä mainittu asia, jossa kerrotaan "kädentaitoja" vaativien harrastusten jäämisestä taka-alalle on fakta. Sen näkee myös kyvyttömyytenä mekata niiden kuskien joukossa jotka kisoja kiertävät. Useamman kerran olen koittanut kertoa ihmisille, että kun esimerkiksi aloin rakentaa siipiautojen koreja ihan uudesta näkökulmasta, myös kisoissa pärjääminen nousi ihan uudelle tasolle. Eikä aina tarvi kumminkaan ostaa uusia osia. Sonnastakin saa usein kultaa, itse olen siitä elävä esimerkki. Tärkeintä on vain se mekkaamisen taso, että tekee huolella sen mitä tekee. Ja jos joku on tehnyt huolella jotain, sitä ei kannata korjata hutaisten, koska huonompi siitä yleensä niin tulee kuin mitä se ennen korjausta oli.

Siinä miettimistä.