Hermanni Enduro, kilpailukutsu

Ajattelin nyt heittää tälläisen taka-laittoman kommentin kun en ole metriäkään radalla ajanut. Toistaiseksi olen radasta nähnyt vain kuvia joten ajatukseni perustuu vain oletukseen. Mielestäni uusi rata näyttää todella mielenkiintoiselta ja odotan todella innolla jolloin pääsen sillä ajamaan. Se että useat koki radan vaikeaksi tuli minulle vähän yllätyksenä. Itse pidän todellakin siitä että radat on erilaisia ja on nopeampia ja hitaampia ratoja, pitää olla helpompia ja haastavempia. Itse koen KoPSAn radan "tylsäksi" se on yksinkertaisesti liian nopea rata ajaa ja olen jopa joskus verrannut sitä kingillä ajamiseen (noin karrikoidusti) ja olisin valmis vaihtamaan meidän oman radan Mikkelin rataan milloin tahansa. Toki harrastajia on erilaisia ja ajetaan ehkä vähän erilaisella kalustolla. Itse olen viimeiset 3 vuotta ajellut pelkkää Hawk7 koska se on mukava ajaa, lisäksi olen tykännyt ajaa vähän liukkaammalla radalla kun se tekee ajamisesta mukavan jouheaa eikä niin äkkinäistä repimistä kun kovalla pidolla. Joten yllämainittujen kommenttien jälkeen odotan Lappeenrannan uudenradan ensipuraisua vieläkin kovemmalla innolla.

Kiitos kisoista ja, että sain olla mukana rataprojektissa! Ramin mainitsema kaverini Harri ansaitsee kyllä hatunnoston, ilman mitään osaa tai arpaa koko harrastuksen parissa hän kävi meidän kanssa vetämässä sähköjä yhtenä viikonloppuna rataan.

Oma mielipiteeni radasta on hieman kaksijakoinen. Urat punaiselta siniselle asti on jouhevia ajaa, mutta lopuilla etenkin bussipysäkki on hieman haastava. Mutta vanhaa minullakaan ei ole ikävä. Yleisesti kuitenkin positiivinen fiilis radasta.

Mitä tulee Kotkan radan tylsyyteen niin kun päivittää sen hawk 7 johonkin kireämpään niin alkaa taas suupielet nousemaan. Nähtäväksi jää saadaanko uudesta proslotin koneesta hyvä välimalli hawk koneiden ja kunnon G-12 koneiden välille. Uusien hawk koneiden laatu on myös mututuntumalta laskenut ja tehnyt niillä ajamisen puuduttavaksi, mutta ratamme palvelee erinomaisesti aloittelijoita ja ulkopuolisia ajoryhmiä.

Tämän uuden radan ajettavuus ihan varmaan saa aikaan eri mielipiteitä, mikä ei oo lainkaan huono asia. Mitä tulee Riston ajatukseen aloittelevien ajamisen vaikeudesta. Oon samaa mieltä, että aloitteleville pitää tehdä ajaminen helpoksi. Oon ollu kolmena vuotena herättämässä Lrannan kerhoa ja voin kokemuksesta sanoa, että aivan sama juttu oli vanhalla radalla. Jokainen tietää sen kurvit ja kaarteet. Muistan niin monet kerrat, kun kerholaiset on halunneet lisää vauhtia. ( Rami ei tää auto kulje mihinkään ) Alotteleville ollaan tosiaan laitettu jännite riittävän alas ekakertalaisille. Ajatin kerran pojille Lappeenrannassa pojille koekisan. Ekaks ajettii vähä yli 8 voltilla ja sen jälkeen 11 voltilla. Ero oli huikea. Nämä edellä mainitut pojat olivat jo olleet kerhossa yhden talven. Tajusivat, mistä on kysymys. " ei se matka tapa, vaan vauhti" Sitä mukaa kun auton oikea ajotekniikka on löytynyt, ollaan nostettu jännitettä taitojen kehityttyä. Mitä sitten tulee aloitteleviin kuljettajiin, jotka lähtevät mukaan kansallisiin kisoihin. Voisin heitää ajatuksen, että ollaanko sitten lähdetty liian aikaisin isompiin kisoihin. Ja mitkä on sitten vanhempien ajatukset ja odotukset jälkikasvun harrastuksesta. Ollaan aloittamassa taas monen vuoden jälkeen aluesarjaa, nimenomaa aloitteleville kuljettajille, jotta kynnys madaltuisi isompiin kisoihin. Nimenomaan eri ratoja kiertämällä se oppi ja kokemus lisääntyy. Mutta ollaanko tässä hektisessä maailmassa niin kiireisiä, että ei ole aikaa odottaa, Heti pitäis olla podiumilla. Kaikista kerholaisista ei tule kilpailijoita, monille riittä ihan kerhoilu. Riippumatta haluaako lähteä kisoihin, tai sitten vaan olla kerholla, pitää ajaminen olla milelekästä ja kivaa.

Kiitoksia kisoista järjestäjille, kilpailijoille ja muuten vain mukana olleille. Hauskaa ja kivaa oli!

Perjantai toi mukanaan pienen haasteen, radan layoutin suhteen, toisaalta kun edellä kerrotut toimenpiteet tehtiin rata oli ihan kiva ajettava ja toimi ihan hyvin! Aina voidaan olla toista mieltä layoutista ja tämänkin radan piirtänyt varmaan olisi sakin hivutuksen saanut vielä pe iltana, joten hyvä ettei paikalla ollut :grin: Lauantai jälkeen fiilis oli toinen. :grin:

Näinhän se on että uusille opetelleen ajamista pienillä jännitteillä, onneksi meillä on sellaiset powerit nykyään jotka moisen mahdollistaa, kun ajaminen siitä harjaantuu nostetaan jännitettä lisää ja jossain vaiheessa sitten vaikkapa ensin aloittaa niistä kotikisoista ja sitten alueelliset ja muut kisat.

Yllättävän hyvin tuolla ne pari jannua jaksoi ajaa aina sen puoli tuntia kerralla. Voi vain pohtia millaisia kuskeja syntyy kun tuolla radalla saa viikoittain ajaa... voi olla kovia kuskeja aikanaan :oops:

Kaiken kaikkiin hyvä fiilis jäi :!:

Iso kiitos Tuomo kommentista, allekirjoitan . Pienellä syheröllä Luumäellä ja isommalla syheröllä L,rannassa on harjoiteltu ja ajettu aika paljon meijen junnujen kanssa sillo 90 luvulta tähän päivään. Osasyy menestykseen ( 3 )) nuorten mestaria on varnaan ollut se, että ollaan näitä kahta rataa on hierottu kymmeniä tuhansia kierroksia. Onhan muitakin syitä, mutta kun suoralla osaa kaikki painaa kaasun pohjaan. Toisaalta on ollut mahdollista harjoitella kahdella radalla. Nyt vielä kun uusi kuutostie mahdollistaa vielä paremmin l,rannassa käynnit. Yhteistyö on kova sana, se nähtiin tässä rataprojektissa yli seurarajojen.

Hep.

Hyviä pointteja on tässä noussut esiin. Pitää muistaa, että tässä harrasteessa on ihmisillä erilaisia tavoitteita. Osalla se on kisaaminen, osalla se on ajelu omaksi riemuksi kerholla kavereiden kanssa, toisilla järjestämispuoli ja nuorisotyö, minulla hieman enemmän tuo kaluston kehittely- ja rakennuspuoli jne. On tärkeää, että jokaiselle löytyy jotakin mielkästä tekemistä lajin parista. Perustasolla kuitenkin laji on sieltä edullisimmasta päästä lasten ja nuorten harrasteita, sillä monessa kerhossa voi ajaa hyvin edullisesti kerhon kalustolla. Ei vähän käytetty oma autokaan ole iso sijoitus jos verrataan vaikkapa jääkiekkoon, jalkapalloon tai lintujen bongaamiseen ja kuvaukseen.

Viime vuonna Iisalmi-endurossa mietittiin pienellä porukalla, että mitä kuuluu tyypeille, ketkä olivat ura-autoilussa mukana silloin kun itse olimme aloittelemassa lajia. Erittäin monella heistä on elämässä asiat enimmäkseen kunnossa. Minä näen siihen syynä sen, että ura-autoilu on kehittävä ja monipuolinen harraste. Tulee opittua tekniikkaa, käden ja silmän yhteistyötä, hieman sähköpuolen teoriaa, kieliä käytännössä, sosiaalisissa tilanteissa toimimista, hallittuja onnistumisen ja pettymyksen kokemuksia ja ongelmanratkaisutaitoja. Pidemmälle edenneillä mahdollisesti ryhmänjohtamista, kerhoiltojen suunnittelua ja tapahtumien järjestämistä jossa isona osana on yhteistoiminta muiden kerhojen kanssa. Siksi koen tärkeänä sen, että kaikille on lajin sisällä tilaa. Niin MM-tason huippukavereille kuin niille, jotka käyvät kerran kuussa ajamassa pari minuuttia kerhon autolla.

Kuten Risto mainitsi, niin vaikea rata korostaa tasoeroja, kun pienikin virhe näkyy samantien ulosajona. Tämä ei ole minun mielestäni paha juttu. Isoissa kisoissa on kuiteskin aika-ajoja missä pyritään lajittelemaan kuskit eriin tason mukaan. Tosin joskus käy kuten Hyville Eväille viime viikonloppuna elikkä paikka liian hyvätasoisessa erässä heltiää minuutin onnekantamoisella. Me oltiin tällä kertaa enemmän tiellä ja riesana kuin asiallista olisi ollut. Mutta noin keskimäärin aika-ajot jakaa väkeä päivän kunnon mukaan ja ajetaan oman tasoisten kanssa kilpaa. Ei ehkä yleiskilpailun voitosta, mutta erävoitosta kummiskin.

Mitä tulee DF:n minimointiin, niin en ole koskaan tarkoittanut sanoa, etteikä sitä DF:a saisi olla. Pointtini on se, että jos joka vuosi sitä on vähän enemmän kuin viime vuonna. on 10 vuoden kuluttua TS-korissa jo kolmen sentin siivet. Nopea rata ja paljon DF:a tarjoava kori (joka saattaa olla rumanpuoleinen muodoiltaan) suosii näitä onnenkantamoisia jolloin heikoillakin taidoilla se kelle on osunut paras kalusto voi olla yllättävän korkealla. Minusta olisi kiva asia, jos ajotaidolla olisi enemmän merkitystä, kuin sillä että on huippuauto. Vauhtien kasvaessa myös kolareiden energiamäärä kasvaa ja tuhoa tulee enemmän, reagointiaika esteeseen jää lyhyemmäksi ja siten rytiseekin enemmän.

Vaikea rata kehittää ajotaitoja. Asiassa on kuitenkin muutama sudenkuoppa, joista osa on aika hyvin peitetty oksilla ja lehdillä, saattaapa olla pohjalla pari terävää seivästäkin pystyssä. Jos rata on vaikea ajaa, niin kerhonohjaajan rooli korostuu. Eri tavoin:

a) pitää osata määritellä kerholaisten taso ja toimia sen mukaan. On hankalaa, jos on kovin eri tasoista porukkaa samassa kerhossa. Voi tulla pahaa mieltä siitä jos joku on kovasti parempi ja vielä vähän leuhkii sillä. Kerholainen ei ehkä tule toiste, jos kokee, ettei ole tarpeeksi hyvä verrattuna siihen suupalttiin puusilmään. Tässä on kerhonohjaajalla näytön paikka pitää tilanne hanskassa. Kuten todettu, vaikea rata tuo tasoerot selvemmin esille.

b) tarvii pysyä jyvällä siitä, millainen pito-olosuhde on kerhoryhmälle optimaalinen. Jos on tiukkoja vekkejä ja usein liukasta, ei punokset kestä niissä kohdin pitkään. Pitää olla tarpeeksi jämäkkyyttä todeta, että kun on liukasta, täytyy ehkä ajaa matalammalla jännitteellä. Ja aikaa ja viitseliäisyyttä huoltaa niitä tiukkoja kohtia usein, ettei niistä pääse isompaa ongelmaa tulemaan,

c) tarttee panostaa ajamisen opettamiseen. Ajorytmiltään loogisen ja suht helpon radan oppii jopa itseni kaltainen varsin lahjaton mutta harjoittelun kannalta laiska kuski, jopa ilman sen kummempaa ohjaamista ja neuvoja. Mutta kun haastetta on reilusti enemmän, pitää olla sitten myös valmiutta valmennuspuolelle. Jos juniori kokee, että häntä tuetaan ja neuvotaan, saattaa hän tulla kerholle toisenkin kerran vaikkei ajaminen heti sujukaan kovin kummoisesti.

d) tarttee varautua kerhon kaluston normaalia suuremoaan kunnostustarpeeseen ja siihen, että autojen pitää olla hyvässä ajokunnossa. Myöskään renkaiden ei passaa antaa kovin montaa vuotta kovettua. Ajamisen opettelu vaikealla radalla heikkokuntoisella kalustolla on ikävää puuhaa.

e) tarttee huomioida kerholaisten vanhemmat. Isillä ja äidillä voi olla mielipide siitä, että meidän Jarna ei voi näin vaikealla radalla oppia ajamaan. Heille pitää osata kertoa ettei vaikean asian harjoitteleminen ole huono asia, ja ettei kaikkea voi saada heti. Tosin nykymaailmassa on paljon murhetta tiedossa, jos kaikkea ei saa heti, tai viimeistään minuutin kuluttua. Yhteiskunnan toiminnan kannalta on tärkeää ymmärtää, ettei teidänkään lapsenne ole maailman ainoa ja hänen ei tarvitse saada kaikkea samantien. Osaappa sanoa tämä vanhemmille niin, että heille jää siitä hyvä mieli, niin palkkaan sinut heti myymään hiekkaa saharaan.

f) Kanada

Näistä eväistä kyllä leivotaan KV-tason kisakuskejakin, kunhan vaan leipurilla on jauhot ja sokerit hallussa ja reseptistä muutakin kuin muistelma siitä että kyllä se mummo pullaan tosiaan suolaa ja pippuria tapasi laittaa ja hyvää tuli...

Kannattaa värkätä jokin vekotin, millä saa autot ehjinä pois sillan alta, koska sitä tullaan tarvimaan usein. Osallistun mielelläni kansalaiskeräykseen sikäli kun aiotte vaihtaa radan pintaväriä, sillä tuo vihetävä on minusta (henkilökohtainen mielipide) karmeudessaan vailla vertaa. Kahden peräkkäisen terävän vekin yhdistelmä tarjoaa herkullisen, aivan uuden kylkikolarimahdollisuuden, mitä ei monellakaan radalla ole. Siinä välissä kun ei voi juuri kukaan ehtiä käyttämään kaasunastaa ylemmillä langoilla niin en ihan tuon logiikkaa ymmärrä. Toisaalta maalima on täynnä asioita, mistä en muutenkaan juuri mitään ymmärrä...

Kaikki esittämäni mielipiteet ovat omiani, eivätkä edusta tämän sivuston ylläpidon, lisenssiseurani, taloyhtiön hallituksen, työnantajani tai minkään muunkaan tahon virallista kantaa. Vastaan niistä ihan itse. Tarkoitukseni ei myöskään ole loukata ketään henkilöä, kerhoa tai yhteisöä tai pahoittaa kenenkään mieltä. Mikäli koet, että näin kuitrnkin on tapahtunut, pyydän ystävällisesti kertomaan siitä minulle niin jutellaan asiasta lisää.

-eemeli-

Puolustuksen puheenvuoro.

Varmaan se mitä nyt on sanottu on totta. Rata on haastava. Tämä on kuitenkin osa ideologiaa jota olen ihan tarkoituksella ollut tuomassa skaala-autoiluun. Historian tuntevana olen ollut aika pahoillani siitä mihin esim. G7 on takavuosina mennyt (onneksi valoa on taas näkyvissä), ja samaa riskiä on ollut koko ajan ilmassa myös skaalaluokkien osalta. Tämä tulee puhtaasti "maailmalta", ja on luonnollinen osa moottoriurheilua. Kysehän on siitä, että tekniikka kehittyy (ja pitää kehittyäkin) eli autoista tulee koko ajan parempia ja nopeampia, mikä on hyvä asia. Ja tätä kehitystä sitten yritetään suitsia sekä sääntöjen että ratojen avulla. Valitettavasti vain sääntöjä ei useinkaan ole haluttu kauheasti suitsia, koska säännöistä ovat päättämässä kisaajat itse. Ja on tietysti kivaa ajaa kovaa. Huono puoli on että nopeudet ja kustannukset alkavat siinä kohtaa sitten karsia harrastajia...

90-luvulla Eurosport-korien kehitys alkoi mennä huolestuttavasti kohti siipikoreja. 1997 siipi-MM:issä Pilsenissä jo ajettiin Eurosporteilla 2.7 sekunnin kierrosaikoja Kingillä (10 v aiemmin G27:t menivät tätä vauhtia), korit oli varsin aerodynaamisia. Sitten onneksi 2001-2002 saatiin vähän asiaa suitsittua, kun koreihin tuli mittasäännöt, ja sitten muutama vuosi myöhemmin siirryttiin yksityyppikoriin, joka oli maltillisempi aerodynamiikaltaan. Siellä on ollut nyt aika stabiili tilanne jo vuosia. Vauhdit eivät ole juurikaan muuttuneet siitä mitä ne olivat 2000-luvun alussa vanhan korisäännön aikaan, vaikka tekniikka on mennyt paljon eteenpäin.

Nyt sitten nuo Touring-korit ovat maailmalla alkaneet mennä yhä nopeampaan suuntaan. Suomessa ei vielä ole niitä sallittu, mutta koska ensi vuoden MM-kisa on täällä, on varmasti harjoitusmielessä järkevää se sallia (tosin se luultavimmin sallittava malli eli ensi vuoden kori on, taas kerran, vähän maltillisemmaksi muotoiltu, juuri samasta syystä, koska olemme voineet asiaan vaikuttaa). Kuten tuossa aiemmin oli todettu, mitä helpommaksi homma tulee, sitä vähemmän korostuu kuskin taito ja auton hyvyys nousee esiin. Tämä on ihan OK huippuluokassa, mutta ei Touring-luokassa, minkä on tarkoitus, ainakin Suomessa, olla "väliluokka" jossa kaikki voivat ajaa kisaa toisiaan vastaan eli olla harrastuksen kantava suosittu luokka. Ja erityisesti aloittavien kuskien EM-luokassa taidon pitäisi korostua. Nykytilanne juniorien osalta tosin on suorastaan riemastuttava verrattuna aikaan kun itse aloittelin. Silloin kalusto oli aika kehnoa, renkaat olivat liukkaita ja autojen ajo-ominaisuudet korkeintaan välttäviä ja tehoa oli näihin nähden aivan liikaa ja kestävyys em. syistä aika onneton. Sellaisellakin autolla (vanha Vakiosport jolla kaikki junnut silloin ajoivat) silti riitti hyvin sekä harrastajia kerhoissa että myös kisaajia, koska kerhotyö oli hyvällä mallilla. Kyllä tietysti vaihtuvuuskin oli suurta, kuskeja tuli ja meni.

Mitä tämä jättää vauhtien suitsimiseksi? No, radat. Taas kerran, maailmalla radat ovat menneet koko ajan nopeampaan suuntaan. Eikä tämäkään ole mielestäni hyvä juttu. Vauhdit nousevat, kolarit käyvät pahemmiksi ja huuto kovenee. Tekemällä radoista vähän hitaampia saadaan toivottavasti näitä vähän suitsittua. Toki ulosajoja syntyy varmasti paljon ainakin alkuun, mutta toisaalta se mahdollistaa uuden oppimisen. Ne ketkä muistavat ajan kun Suomessa kaikki kisaradat oli lähinnä eri King-versioita, varmasti ymmärtävät yskän. Ensimmäinen oikea skaalarata Suomessa oli Mikkelin rata 90-luvun loppupuolella (no olihan meillä Lappeenrannan "King" jossa sentään oli S-mutkia). Ajotaidon kehittäminen sen ajan radoilla oli rajallista, ja aina kun ulkomaille lähti skaalakisoihin, sai kokea tuskan kun radat olivat niin vaikeita.

Ajotaidollisesti uskon siihen, että ne joita kisaaminen kiinnostaa, varmasti kokevat haastavan radan positiivisena juttuna. Katsotaan vaikka erästä Suomen skaala-autoskeneä jo vuosikymmenet hallinnutta veljesparia - kaverit oppivat ajamaan radalla joka oli sananmukaisesti haastava. En sano että syy menestykseen on pelkästään tässä, mutta varmasti se on antanut hyvän pohjan. Ja toinen esimerkki tämä nuori kaveri joka on aika nopeasti nostanut itsensä myös skaalaluokissa kansalliseen kärkeen - on tainnut kerätä taitoa ajamalla varsin haastavia muoviratoja eri puolilla. Toki taas kerran, taustalla on varmasti muutakin.

No miten sitten on kerhotyön laita? Varmasti se mitä Eemeli sanoi on totta, kerhonohjaajan kyky tunnistaa tilanne ja tukea kehitystä varmasti on keskeisessä osassa. Ulosajoja tulee varmasti paljon, ja alkuun pääsy voi olla tuskaista. Mutta sama ilmiö on varmasti ollut joka kerhossa. Mikään meidän skaalarata ei ole niin helppo, että siellä aloittelija pääsisi EM-autolla hienosti rataa ympäri ilman pauketta. Eli jännitteen pudottaminen aloittelijoille taitaa olla ihan arkipäivää, ja sitäpaitsi se myös tukee oppimista. Uskon, että kun nopeudet on alempia, niin myös kolarit on vähemmän pahoja, mikä oletettavasti vähentää myös autojen rikkoutumista. Ja EM-autoilla voi varmasti ajaa ihan tosi hyvin tällaisella radalla, niitä ajetaan/ on ajettu menestyksellä myös mm. Nokian muoviradalla sekä Riihimäen vanhalla (jo poistuneella) radalla. Ja uskon että ne ovat vielä selvästi haastavampia. Tuskin rata Eurosportillakaan ajaen on mitenkään mahdoton, kunhan auton laittaa vastaamaan olosuhteita.

Tämä on henkilökohtainen mielipiteeni. Toivotaan että joku muukin on edes vähän samaa mieltä. Vaikeus on suhteellista, mikä on sopiva taso?

Taitaa olla ensimmäinen rata joka herättää näin paljon keskustelua, puolesta ja vastaan. Kuten aikaisemmin totesin, niin vanhaa rataa ei ole ikävä. Tämä uusi on paljon mielekkäämpi ja parempi rata vaikka ei omiin suosikkeihin ainakaan vielä kuulu :smile: Taisin vanhalla radalla sportin lopettaa kesken heatin ja todeta etten aja sillä radalla enää kierrostakaan. Enkä ajanutkaan.

Kuitenkin radan haasteellisuudessa on pointtinsa vauhdin hiljentämisessä mutta ei se tarkoita, että nopea rata on automaattisesti helppo. Vojtik on pitänyt kirjaa TQ ajoista ja radan pituuksista radoilla joilla on ajanut (niitä on aika paljon) ja Åtvidabergissä on keskinopeudeltaan nopein skaalarata ainakin toistaiseksi missä Vojtik on käynyt. Siitä huolimatta pidän sitä rataa erilailla vaikeana. Kovaa ajaminen vaatii erilaisia asioita kun hitaalla radalla ajaminen. Koska maailmalla radat taitaa olla ainakin "vähän" nopeampia kun Lappeenrannassa nyt, niin toivottavasti mahdollinen, joskus tulevaisuudessa tuleva uusi rata Suomessa seuraavaksi edustaa nopeampaa tyyliä. Joskaan mitään Åtvidabergin kaltaista lentokenttää ei välttämättä tarvita.

Sit tuosta "pitstop" -paikasta: onko se hyvä tuossa vekkien välissä? Endurossa kertaalleen säikäytti kun vieruskaveri pysähtyi siihen ja hiljensi vauhtia jo vekissä. Sportilla voi tulla romua jos joku ei jarrutuksellaan osukkaan pitstoppiin kerralla vaan pysähtyy vekkiin. Olikohan siinä "bussipysäkillä" pitempi suora tai hiljaisemmat vauhdit?

R.O kirjoitti: Taitaa olla ensimmäinen rata joka herättää näin paljon keskustelua, puolesta ja vastaan. Kuten aikaisemmin totesin, niin vanhaa rataa ei ole ikävä. Tämä uusi on paljon mielekkäämpi ja parempi rata vaikka ei omiin suosikkeihin ainakaan vielä kuulu :smile: Taisin vanhalla radalla sportin lopettaa kesken heatin ja todeta etten aja sillä radalla enää kierrostakaan. Enkä ajanutkaan.

Kuitenkin radan haasteellisuudessa on pointtinsa vauhdin hiljentämisessä mutta ei se tarkoita, että nopea rata on automaattisesti helppo. Vojtik on pitänyt kirjaa TQ ajoista ja radan pituuksista radoilla joilla on ajanut (niitä on aika paljon) ja Åtvidabergissä on keskinopeudeltaan nopein skaalarata ainakin toistaiseksi missä Vojtik on käynyt. Siitä huolimatta pidän sitä rataa erilailla vaikeana. Kovaa ajaminen vaatii erilaisia asioita kun hitaalla radalla ajaminen. Koska maailmalla radat taitaa olla ainakin "vähän" nopeampia kun Lappeenrannassa nyt, niin toivottavasti mahdollinen, joskus tulevaisuudessa tuleva uusi rata Suomessa seuraavaksi edustaa nopeampaa tyyliä. Joskaan mitään Åtvidabergin kaltaista lentokenttää ei välttämättä tarvita.

Sit tuosta "pitstop" -paikasta: onko se hyvä tuossa vekkien välissä? Endurossa kertaalleen säikäytti kun vieruskaveri pysähtyi siihen ja hiljensi vauhtia jo vekissä. Sportilla voi tulla romua jos joku ei jarrutuksellaan osukkaan pitstoppiin kerralla vaan pysähtyy vekkiin. Olikohan siinä "bussipysäkillä" pitempi suora tai hiljaisemmat vauhdit?

Joo, pieniä muutoksia tehdään rataan, johtuen eka kisan kokemuksista. Muutetaan se ns pitstop siihen tv näytön kohdalle. Samoin ajopaikalle korkeampi reunus kahvoille. Keskialueille kangas, tai joku muu. Sitten Markun ehdottama "leipälapio" sillan aluksen siivoamiseen. Pääsuoran jälkeiseen kurviin myös lisä korokereunus.

Hep.

Leipälapiotyyppinen vekotin ei ehkä mene auton alle nätisti. Jos osuu renkaisiin, ei mene alle helpolla. Jos osuu keulaan, voi mennä mutta samalla voi mennä preidit solmuun. Itte kokeilisin ekana semmosta kaukaa tarttumisvekotinta, millanen mm Hyvinkäällä on. Sillä taas saa korin helpolla ruttuun. Ei kun testaamaan...

Tarkotitko Rami pit lanen paikaksi sitä kuskien suorassa näkökentässä edessäpäin olevaa näytön alustaa? Sekään ei ole hyvin rauhallinen paikka, siihen tullaan jatkossakin ajamaan ulos, myös siihen suoralle.

Radasta saa haastavan monin eri tavoin. Edelleen olen sitä mielenpuolta, että monta tosi terävää mutkaa lisää roimasti radan sekä kerhon kaluston ylläpidosta aiheutuvaa työmäärää. Silloin on syytä huolehtia siitä, että niitä tekijöitä löytyy, eikä kaikki ole vain 2-3 aktiivin jaksamisen varassa.

Pääsuoran jälkeen tosiaan kannattaa laittaa vaikka polykarbonaattilevystä (PC) lisäkorkeutta, akryyli (PMMA. pleksilasi) tapaa murtua selkeesti herkemmin.

Kaiketi se nivelohjauksella oleva runko sitten pitää oikeesti tehdä, jos näin hitailla sormilla vielä toisen kerran yrittää rataa kiertää? Niin iso projekti ei ihan pian kerkiä toteutumaan, monta muuta sitä ennen jonossa.

Ehkä mä kohta herään ja tää on ollut vain pahaa unta?

-eemeli-

Rami kirjoitti: ....
...
1.Muutetaan se ns pitstop siihen tv näytön kohdalle.
2.Samoin ajopaikalle korkeampi reunus kahvoille.
3.Keskialueille kangas, tai joku muu.
4.Pääsuoran jälkeiseen kurviin myös lisä korokereunus.

1. Itse en lähtisi tuota paikkaa muuttamaan! jos siellä auto on parkissa - ei sinne pakko ole miljoonaa poikittain päälle ajaa. Parempaa paikkaa sille kulun puolesta ei ole kuin tuo tuossa.... (pitlanea ei periaatteessa tarvita edes SM kisoissa, se on vain Isra vaadittu, se on hyvä siinä missä se on!)
2. hyvä
3. hyvä
4. hyvä

Tumppi kirjoitti:

Rami kirjoitti: ....
...
1.Muutetaan se ns pitstop siihen tv näytön kohdalle.

1. Itse en lähtisi tuota paikkaa muuttamaan! jos siellä auto on parkissa - ei sinne pakko ole miljoonaa poikittain päälle ajaa. Parempaa paikkaa sille kulun puolesta ei ole kuin tuo tuossa.... (pitlanea ei periaatteessa tarvita edes SM kisoissa, se on vain Isra vaadittu, se on hyvä siinä missä se on!)

Kyse olikin tilanteessa jossa ajoin jonku perässä 1-2 metriä takana niin tuli vähän yllättäen se vieruskaverin pysähtyminen. Ei kuitenkaan osunut mutta esim. eurosportissa ei olisi kiva osuakkaan..

R.O kirjoitti:

Tumppi kirjoitti:

Rami kirjoitti: ....
...
1.Muutetaan se ns pitstop siihen tv näytön kohdalle.

1. Itse en lähtisi tuota paikkaa muuttamaan! jos siellä auto on parkissa - ei sinne pakko ole miljoonaa poikittain päälle ajaa. Parempaa paikkaa sille kulun puolesta ei ole kuin tuo tuossa.... (pitlanea ei periaatteessa tarvita edes SM kisoissa, se on vain Isra vaadittu, se on hyvä siinä missä se on!)

Kyse olikin tilanteessa jossa ajoin jonku perässä 1-2 metriä takana niin tuli vähän yllättäen se vieruskaverin pysähtyminen. Ei kuitenkaan osunut mutta esim. eurosportissa ei olisi kiva osuakkaan..

Toihan kuulostaa ns. Txxxxxx-jarrutukselta, tuttu juttu siltä mun lyhyeltä tiimiajalta Lappeenrannassa

Sopivassa kohdin normaalia aikaisempi jarrutus sekoittaa takana tulevan pasmat, ja aika usein saa tämän ajamaan ulos. Normitilanteessa autot eivät edes törmää toisiinsa