Ajanotto tietokoneella

Tere!

Drag-radalla oma ongelmansa on siinä että antureiden välimatka PC:hen kasvaa. Seurasin toimintaa yhdessä kisassa.

[url:17pnqjn6] www.autorata.net/index.php?option=com_co...iew&id=161&Itemid=47 [/url]

Kovin oli hässäkän oloinen viritys tuo antureiden liittäminen. Systeemin saisi luotettavaksi ja helposti kytkettäväksi jos anturitiedot välittäisi differentiaalisella RS485 signaalilla välimatkan päästä ja mekaaniseen kytkemiseen käyttäisi esim. standardeja PC:n RJ45 verkkokaapeleita.

Radan pinnassa oleva valoanturi toimii hyvin kunhan sen pinnalle ammutaan suuri valoteho siten että anturi triggaa luotettavasti. Juuri tämä periaatehan tuon laserin käytön takana on. Laseri on vain pienempi ja hienostuneempi paketti kuin kookas ja lämpenevä pöytälamppu.

T: Julius

DS Racingissähän infrapunavalo tulee päältä, radan yli menevästä "sillasta". Vaikka nyt kenelläkään ei olisi kokemuksia, niin miten luulette teoriassa olevan, toimiiko se vai ei? Kaiketi valo tunnistaa auton kokonaisuudessaan (ei siis pelkästään ohjuria), kun se katkaisee valon, ei kai sen alapuolella olevassa ratapalassa ole mitään osaa, joka esimerkiksi heijastaisi valoa takaisin? Miksi tämä DS Racing ei olisi idioottivarma systeemi?

lordjw kirjoitti: Kovin oli hässäkän oloinen viritys tuo antureiden liittäminen.

Ruotsalainen karvalakkimalli nääs...

lordjw kirjoitti: Systeemin saisi luotettavaksi

Itse en ollut paikalla noissa kisoissa joissa vierailitte, levahtikos systeemi kuinka monta kertaa :shock: Meinaan kun vajaan 4 vuoden kisailun aikana en kyllä muista yhtään kertaa että KISAlähtö olisi mennyt uusiksi sen takia että systeemi petti. American Car Shown ja Hot Rod & Rock Shown yleisöajelut on sitten asia erikseen kun sieltä jossain vaiheessa löytyy aina joku joka 3 promillen kumarassa ottaa tukea juuri lampusta... tai radasta... tai molemmista :evil:

lordjw kirjoitti: helposti kytkettäväksi jos anturitiedot välittäisi differentiaalisella RS485 signaalilla välimatkan päästä ja mekaaniseen kytkemiseen käyttäisi esim. standardeja PC:n RJ45 verkkokaapeleita.

Uuteen rataan tuleekin (sitten kun sen rakentamisessa päästään eteenpäin) helpommin kytkettävä systeemi. Sitä en tiedä onko se yllä kuvailemasi, nimittäin RJ45 kaapeli on kyllä tuttu mutta muuten ymmärsin tuosta yhtä paljon kuin elefantti Irlantilaisesta viskistä

lordjw kirjoitti: Radan pinnassa oleva valoanturi toimii hyvin kunhan sen pinnalle ammutaan suuri valoteho siten että anturi triggaa luotettavasti. Juuri tämä periaatehan tuon laserin käytön takana on. Laseri on vain pienempi ja hienostuneempi paketti kuin kookas ja lämpenevä pöytälamppu.

Taas toi luotettavuus, tökkikö siellä oikeasti joku :
Toi ratahan on mallia "joka kisaa varten rakennetaan ja myös sen jälkeen puretaan eikä aina pystytä säilyttämään pumpulissa" eli suora kysymys: kuinka sään- ja ronskin käsittelyn kestävä toi laser olisi :

-Osku

Teres

Joo, jotakin kontaktihäikkää tuntui kerran kisan aikana Dragstripin antureissa olevan. Meni jokunen minuutti piuhojen nykimiseen. Pääsääntöisesti toimi kyllä kohtuullisesti. Vähän hankala systeemi kasata kun kaikki piuhat täytyy liittää ruuviliitoksin erikseen. Sanoisin että laseri kestää mekaanisesti pöytälamppua paremmin kovaa roudausta. Suuntaus on tietenkin tehtävä tarkemmin.

T: Julius

Kaitsu kirjoitti: 3. Eli jos liipaisinta painaa ennen vihreän syttymistä niin ko. uran sähköt ovat 3 s pois päältä. -kaitsu

DS Racingiin on saatavan "Stop and Go -boxi", joka laittaa virrat päälle vasta sitten, kun vihreä valo syttyy. Onko tällaisessa systeemissä periaatteessa joitakin ongelmia, vai voisiko homma toimia ihan kelvollisesti?

Lordjw: 1/32 Ninco, uran pohja on lisäksi mukavasti avonainen, joten anturit saa mukavasti melko helpoilla kotivirityksillä kiinn kaiken lisäksi. Eli äänipuolella liikkuneena hommaan on käytetty EARin palasia, roudariteippiä ja jotain metallilevyn pätkää kiristäjänä. Kuulostaa robustilta, mutta homma toimii, anturit saa irti (ja paikkaa säädettyä) tulevaisuudessa, ja päällepäin muutoksia ei näy.

ROCK€ kirjoitti: DS Racingissähän infrapunavalo tulee päältä, radan yli menevästä "sillasta". Vaikka nyt kenelläkään ei olisi kokemuksia, niin miten luulette teoriassa olevan, toimiiko se vai ei? Kaiketi valo tunnistaa auton kokonaisuudessaan (ei siis pelkästään ohjuria), kun se katkaisee valon, ei kai sen alapuolella olevassa ratapalassa ole mitään osaa, joka esimerkiksi heijastaisi valoa takaisin? Miksi tämä DS Racing ei olisi idioottivarma systeemi?

Nyt näyttää siltä, että monet ovat rakentaneet ratapalan alle infrapunasysteemin eikä radan yli menevänä "siltana". Tämä asia askarruttaa minua. Kai siihen on jokin peruste, sillä vaikeampaahan on ruveta näpräämään systeemejä ratapalaan kuin asettaa valmis infrapunasilta ratapalan ylle? Tällaisia valmiita siltaratkaisujahan on myytävänä em. DS Racingillä, ja Carrerallakin näkyi olevan omansa. Siis, miksi ette ole käyttäneet infrapunasiltaa radan yläpuolella vaan olette ähertäneet sensorit ratapalan alle?

Samaa minäkin olen monasti ihmetellyt...

Täällä on kuvia minun systeemistäni:

[url:2osobi6p] slottalk.miina.com/viewtopic.php?t=579&h...E4+t%E4rvelt%E4minen [/url]

Ja melkeimpä väittäisin ettei noin toteutettuna ole kakankaan väliä minkä väriset ohjurit autossa on, koska tässäkin tapauksessa koko auto toimii triggaajana eikä pelkästään ohjuri...

ROCK€ kirjoitti: Nyt näyttää siltä, että monet ovat rakentaneet ratapalan alle infrapunasysteemin eikä radan yli menevänä "siltana". Tämä asia askarruttaa minua. Kai siihen on jokin peruste, sillä vaikeampaahan on ruveta näpräämään systeemejä ratapalaan kuin asettaa valmis infrapunasilta ratapalan ylle? Tällaisia valmiita siltaratkaisujahan on myytävänä em. DS Racingillä, ja Carrerallakin näkyi olevan omansa. Siis, miksi ette ole käyttäneet infrapunasiltaa radan yläpuolella vaan olette ähertäneet sensorit ratapalan alle?

Jos nyt noita perusteita luettelee:

Aikoinani kun tuon IR systeemin rakensin, niin perusteena oli ainoastaan vain, että tuommoisia IR haarukoita sattui kaupasta helposti saamaan. Ehkä toinen peruste oli myös, että silloin radat oli pieniä tilapäisesti lapsille lattialle kasattuja ja tää ajanoton helppous piti olla sitämyöten eli scalextricin kierroslaskuriin ilman siltoja. Suunnittelu ja rakentaminen piti myös hoitua tunnissa, koska oli kiire kisaamaan.

Tuo IR systeemi toimi erittäin hyvin, eikä kyllä jättänyt kierroksia laskematta pienen jälkikehittelyn jälkeen. Tietoisesti tein myös sen virheen, etten käyttänyt regulaattoria, jolloin pattereiden loppuessa muuttui myös IR ledien jännite ja silloin alkoi tietysti asetukset muuttumaan. Tämänpä kuitenkin tiedostin. Tuoreilla pattereilla ajeltiin puoli vuotta eikä paristojännite pudonnut kertaakaan liian alas.

IR haarukoista saa todella hyvät, kunhan sen toteuttaa hyvin. Huonosti toteutetusta "yhtään mistään" ei saa koskaan hyvää, mutta toisaalta jos autorataleikit viedään sille tasolle, että insinöörit pohtii kaikki todella toimiviksi, niin täytyy kyllä sanoa, että siinä pisteessä ei ajeta enään muoviautoilla ja hauskuus kyllä loppuu..

Jos IR tunnistin ajatusta urassa haluaa jalostaa, kannattaa käyttää ledejä ja rakotunnistinta näkyvän valon aallonpituuksilla. Tällöin saa myös scalen vanhat pinniohjurit tunnistettua ja homman toiminta periaate on silloin sama, kuin laser sillan. IR aallonpituushan on lämpösäteilyn puolella ja tämä aiheuttaa omat ongelmansa heijastusten ja etenemisen suhteen, kuten kaikki nyky actionleffoja katsovat muistaa. Näkyvän valon puolella homma on siis helpompi toteuttaa, koska näkyvä valo on helpompi suunnata ja sitä on myöskin helpompi aistia yksiselitteisesti.

Infrapunasiltaa radan yläpuolella en siis käyttäisi, vaan näkyvän valon ledeillä tai muilla valaisimilla toteutettua siltaa (jos radan päällä) ja haarukkaa, jos urassa. (uusimmassa james bondissa selvitetään lämpösäteilyn luonnetta enemmän)

IR:llä on omat etunsa esimerkiksi kommunikoinnissa, mutta tässä sovelluksessa näkyvällä valolla on kaikki edut takanaan.

Miksi sitten käyttäisin näitä näkyvän valon tunnistimia urassa tai sillassa?;

Joskus tilan/maisemoinnin tai muun jutun takia silta ei tule kyseeseen. Silloin ajanotto on vain rakennettava uraan tai keksittävä muu menetelmä, millä homma hoituu ilman siltaa.

Estetiikka ja mallaus on nääs puolet hauskuutta. Kaikkien asioiden tekninen "parhaus" ei aina välttämättä tule etusialla, kun leikitään pikkuautoilla. Joskus taas silta toimii hyvin esteettisestikin ja helppouden puolestakin on silloin hyvä ratkaisu. Toisaalta myös muistelisin, että nuorempi kakara oli 2 tai 3 vuotias, kun tuota ekaa tunnistinhässäkkää rakensin ja halusin saattaa tän tunnistimen mahdollisimman turvaan tältä "täystuholta" Silta olisi siinä ollut vain turhana houkuttimena pahantekoon..

_sami_ kirjoitti: ..mutta toisaalta jos autorataleikit viedään sille tasolle, että insinöörit pohtii kaikki todella toimiviksi, niin täytyy kyllä sanoa, että siinä pisteessä ei ajeta enään muoviautoilla ja hauskuus kyllä loppuu..

Äläs nyt...juurihan meillä oli kisat jossa autoihin on valehtelematta laitettu vähintään 200 euroa/per auto (lukuunottamatta insinööriä Samia, joka ajoi vakio autolla ja voitti kisan) ja autoja viritelty insinöörivoimin tuntikausia ennen kauden avausta... Itse kisa kesti vajaat 20 minuuttia kun kukaan muu kuin Sami ei pysynyt radalla... Mutta hauskaa oli :twisted: ainakin niillä kenen huumorintaju riitti...

Meillä muuten nuo valot on yksi kotiharrasteen rasittavimpia puolia nykyään... Lasse 4v kun haluaa aina välttämättä saada lähtövalot radalle ja iskä joutuu kasaamaan koko hässäkän tietokonetta myöten, että ne saadaa päälle.... Aikoja ei kotona olla enää pitkiin jaksettu seurata, joten helpommalla pääsis jos laittais ne Scalen omat ohjauspiirit takaisin, niin valot toimis ilman poksia ja tietokonettakin.....

Petteri

Petteri kirjoitti: Äläs nyt...juurihan meillä oli kisat jossa autoihin on valehtelematta laitettu vähintään 200 euroa/per auto (lukuunottamatta insinööriä Samia, joka ajoi vakio autolla ja voitti kisan) ja autoja viritelty insinöörivoimin tuntikausia ennen kauden avausta... Itse kisa kesti vajaat 20 minuuttia kun kukaan muu kuin Sami ei pysynyt radalla... Mutta hauskaa oli :twisted: ainakin niillä kenen huumorintaju riitti...

Puisto F1 sarjassa säännöt itseasiassa ovat törkeän hyvät ja asettavat erilaiset kilpailijat melko samalle viivalle. Luovuus ja järjenkäyttö kuitenkin sallitaan ja sekin on varmasti kauden kuluessa hyvin nähtävillä autoista. Säännöissä ei pakoteta/ajeta kilpailijoita käyttämään kalliita viritysosia ja kuten huomattiin, ei niistä kyllä hirveästi ole hyötyäkään Magneettisääntö asettaa hyvät rajat ja autot hioutuvat väkisinkin noihin rajoihin. (magneetin oltava auton sisässä = jos joku panostaa tehoon, on hänen mietittävä maksiminopeus pääsuoran päässä. Jokainen voi valita, mihin panostaa. Tehosta on sekä etua, että haittaa) Mutta kuitenkin koska säännöt ovat todella nerokkaat ja niissä on huumorintajua, ei jokaisesta autosta tule samanlaista, vaan nuo rajat tullaan hakemaan erilaisilla keinoilla. Kisasysteemikin on tällä hetkellä parasta tässä maassa -> ajetaan kisaa, jossa on kaikki pelissä ja testataan kuskien hermoja. Erittäin yleisöystävällistä touhua. Toivottavasti ei siirryttäisi lyhyiin pyrähdyksiin, koska silloin katoaa paljon ja riskinotto kasvaa, kun millään ei ole enään väliä. Eikä tommoiset kisat olisi sitten mitenkään jännittävää katsottavaakaan. Sarjan säännöt ja perusajatuskin on vähän kieliposkella asetettu, joten peruslähtökohtakin on, että huumorilla siellä mennään. Vähänkin vakavampiin mittelöihin ei kyllä jaksaisi ryhtyä autoa rakentamaan, mutta tämmönen Puisto F1 asetelma olisi sopiva isommallekin porukalle. Saapa nähdä, mitä tulevaisuus mukanaan tuo

Ketkä paikalle pääsee, niin suosittelen tulemaan katsomaan Keimolan osakilpailuja. Muista en sitten tiedä, että onko ne avoimia yleisölle? www.puisto.org/f12006/

Ajanotosta ja maailman parhaista systeemeistä:

-Just tuossa viimekisassa feilasi yhden uran ajanotto kokonaan. Maailmanloppua ei kuitenkaan tullut. Ei edes katto romahtanut niskaan. Kaikessa rauhassa vaan ajeltiin kisat pois kuljeksimasta, eikä oltu moksiskaan toimimattomasta urasta. Eli autorataharrasteessa ei aina tarvitse miettiä niitä maailman parhaita osia, ajanottoja yms.

Pointtina siis, että ei ole olemassa parasta värkkiä Toimivuus riippuu siitä, että mitä kukakin nyt sattuu asettamaan vaatimukseksi omissa autorata vehkeissään.

-Just tuossa viimekisassa feilasi yhden uran ajanotto kokonaan

Niinpäniin. Aina pitäisi venyä tekemään itse kaikki hommat ja lisäksi huolellisesti ja ilman kiirettä. Anturin liitin ei ollut luotettavasti kiinni päälevyllä. Työnsin sen kiinni ja taas toimi. Piru vieköön suunnittelen ajanottoon niin PRO-systeemin ettei tuollaistakaan pääse enään tapahtumaan!

T: Julius :evil:

Kaitsu kirjoitti: Kaukajärven radalla Tampereella on eräälainen dead strip sovellus jossa on parin sentin kuollut kohta on kytketty Scalen 90-luvun elektronisiin laskimiin. Toimi alkuun, mutta viime talvena oli pirusti ongelmia. -kaitsu

Sami vertaili vastauksessaan IR-tekniikkaa, joka toimii lämpösäteilyn puolella näkyvän valon käyttämiseen ajanotossa. Voisiko Sami vielä kommentoida dead stripin käyttämistä? Onko mitään helpompaa hommaa kuin liittää dead strip -pala rataan, miksi siis sählätä IR-suuntauksien kanssa! Vai onko palan toiminta sittenkin epävarma kuten Kaukajärvellä?

ROCK€ kirjoitti: Sami vertaili vastauksessaan IR-tekniikkaa, joka toimii lämpösäteilyn puolella näkyvän valon käyttämiseen ajanotossa. Voisiko Sami vielä kommentoida dead stripin käyttämistä? Onko mitään helpompaa hommaa kuin liittää dead strip -pala rataan, miksi siis sählätä IR-suuntauksien kanssa! Vai onko palan toiminta sittenkin epävarma kuten Kaukajärvellä?

No tuota, en ota kantaa siihen, että mikä tekniikka on parasta mahdollista, mutta tuossa aiemmin kerroin taustoja noiden valosovellusten ongelmista ja niiden mahdollisista ratkaisuista. Kun näiden menetelmien perusteet hanskaa, niin mistä tahansa saa rakennettua hyvän kierroslaskurin.

Minulla on kotiradassa deadstrip toteutettu niin, että puolikkaasta suorasta on katkaistu kiskoja. Jos itse rakentaa, niin tämänkin voi rakentaa hyvin tai huonosti, eikä eroa mitenkään muiden menetelmien rakentamisesta. Dead stripinkin voi rakentaa helpolla semmoiseksi, ettei toimi luotettavasti. Minun nykyisessä versiossa on komparaattoripiiri katsomassa, että milloin jännite vähänkin heilahtaa ja näin taas saatu luotettava deadstrip mittaus. RMS:ään liitettynä ongelmana oli, ettei RMS rekisteröinyt nopeita räpsähdyksiä ja niinpä piti siis rakentaa mittauspiiri tätä varten. Johonkin muuhun liitettynä dead strip voi taas toimia heittämällä, ilman että tarviaa sen kummemmin ihmetellä.

Summa summarum:

-Jos itse rakennat tunnistimesi, niin aina tosiaan täytyy rakentaa ja hahmottaa, että mitä on tekemässä riippumatta siitä, että millä vimpaimilla homma toimii. Näin saa hyvän ja toimivan ajanoton. Valmiiden ohjeidenkin kanssa rakentelussa voi tulla ongelmia. Mulla on ollut ainakin kolmella eri periaatteella toimivia ajanottoja ja kaikki ovat toimineet hyvin pienen kehittelyn jälkeen. -> jos tunnistin on epäluotettava, on siihen aina jokin syy. Kun tämän syyn ratkaisee ja korjaa, niin lopputulemana on luotettava ja toimiva tunnistinsysteemi olipa se sitten valo, IR tai deadstrip.

Menetelmän valintaan ei juuri löydy mitään toisen kumoavia järkiperusteita, vaan riippuu ihan siitä, että minkälaiseen käyttöön laskuri tulee. Se mikä sopii yhdelle, ei sitten sovi toiselle jne.. Radan sijoituskin rajoittaa käytettävissä olevia menetelmiä.

Kaikkein helpointa on tietysti ostaa valmis systeemi tai rakennuttaa vehkeet kaverilla. Jos itse ryhdyt rakentamaan, niin aina hommaan liittyy askartelua. Kuinka paljon mihinkin tarviaa askarrella, riippuu ihan itsestäsi. Jollekin valosysteemit on helppoja väsätä, kun taas jollekin toiselle dead strip on helpompi.

En siis mitenkään hingu asettumaan asemaan, jossa kertoisin sinulle ehdottomia arvoja parhaasta kierroslaskurista, vaan mieluummin kuvailen noiden ajan saatossa kokeilemieni menetelmien eroja ja ongelmia. Vanha perustotuus: jos jotain haluaa rakentaa hyvin, on ymmärrettävä rakentamansa asian toiminto tai sitten käytettävä jonkun valmiiksi pureskeltua ohjetta. Täydellisyyttä ei ole eikä tule olemaankaan D

Jos itse rakennat, niin toivottavasti tästä on apua ja päädyt itsellesi helppoon tapaan toteuttaa tuo homma. Tulipa vähän pitkää tekstiä, mutta halusin rohkaista oman systeemin rakentamiseen. Siinä ei turhan kauaa kannata ihmetellä ja kysellä muiden mielipiteitä. Se riittää, että systeemisi laskee niiden autojen kierrokset ja ottaa aikaa. Muullapa ei sitten loppukäytössä ole paljoa merkitystä. Edelleenkin kyse on leluautoja laskevasta systeemistä, eikä mistään avaruuslennon elintärkeästä osasta.

Kiitokset Samille vastauksesta (ja jälleen kaikille toisillekin)! Täytyypä taas sulatella asioita ja varmaankin jossakin vaiheessa kokeilla jotakin systeemiä. Joku sanoikin aiemmin, että säätämisessä on yksi lajin viehätyksistä ja se on kyllä totta; on hauskaa suunnitella ja viritellä juttuja sekä tyytyväisenä myhäillä, kun on saanut onkin asian toimimaan.